torstai 29. marraskuuta 2012
Hei ystävät, haluaisin ilmoittaa teille että mulla alkaa perjantaina kesäloma! Näiden äärimmäisen rankkojen, opiskeluntäyteisten heh kuukausien jälkeen kahden kuukauden loma maistuu. Tällä viikolla koulussa ei enää olla tehty mitään muuta kun katsottu elokuvia, ja suuri osa oppilaista jää jo suosiolla kotiin varsinkin iltapäivätunteina. Mä ja siskotkaan ei menty eilen ollenkaan eikä tänään iltapäivällä. Valokuvia lähipäiviltä mulla on vaan tänään facebookista kopsaillut kuvat portugalinopettajalle järjestetyistä läksiäisistä.
Blogiin mä palailen seuraavan kerran sitten lomatunnelmissa, varmaan ensi viikonlopun jälkeen. Loman alettua me nimittäin lähdetään pariksi päiväksi sukulaisten luo. Joulu on tänne helteeseenkin kovasti tulossa, ja mä oon ihan jouluhullu, joten ensi viikolla kirjoittelen myös siitä!
perjantai 23. marraskuuta 2012
idiootit
Heippa, mä oon tänään ollut täällä tasan neljä kuukautta! Kuukausi sitten tein kunnon valituspostauksen kulttuurishokin kunniaksi, ja ajattelin vielä jatkaa vähän samalla linjalla. Tää aika vaihdosta nimittäin on sitä, jolloin menee huonoiten, ja haluun kertoa siitäkin realistisesti.
Nyt mulla on eniten koti-ikävä mitä on tähän asti ollut. Ei se kuitenkaan oo semmonen, että itkisin itteni uneen joka ilta (itse asiassa en oo ees oikein itkenyt täällä kertaakaan, ollut vaan pari kertaa vedet silmissä ja silloinkin ennemminkin onnellisuudesta ja muistoista kuin surusta ja ikävästä), vaan sitä ikävää nyt vaan tuntee kun ajattelee suomikotia ja kaikkia niitä rakkaita siellä. Pahinta on tällä hetkellä se, että joulu on tulossa enkä pääse viettämään sitä Suomessa.
Kuvituksena ne mitä on eniten ikävä! Hehee.
Joku rotex kertoi meille lähdössä oleville vaihtareille viime keväänä, että kulttuurishokin huomaa tulleen vaikka sellaisesta asiasta, kun tulee itku kun silmänrajaukset menee pieleen, tai jostain muusta ihan turhasta pikkujutusta. Mä olin kerran koko päivän ihan itkun partaalla, kun meidän netti ei toiminut enkä päässyt päivittämään blogia vaikka olin suunnitellut tekeväni sen sinä päivänä. Enhän mä yleensäkään ole mikään yli-innokas bloggari, mutta silloin se tuntui ihan maailmanlopulta!
Eniten mua turhauttaa, ahdistaa, ärsyttää, raivostuttaa ja itkettää koulussa niinä päivinä, kun on oikein lämmin sää. Mulla on hiki jo aamulla sängystä noustessa, ja luokassa se vaan pahenee. Meillä on katossa tuulettimet ja lisäksi ilmalämpöpumppu, ja joinain päivinä ne on laitettu toimimaan tehokkaasti ja luokka on ollut ihanan viileä. Sitten taas on päiviä, kun pelkät propellit pyörii katossa eikä ilma viilene yhtään, tai sitten edes niitä ei laiteta päälle! Tai jos joku ihana enkeli on keksinyt laittaa sen ilmalämpöpumpun päälle, niin opettaja käskee sammuttamaan sen, koska siitä tulee meteliä (oppilaathan on toki aina hiljaa)! Joku idiootti yleensä lopulta keksii semmoisen ratkaisun, että sammutetaan ilmastointi ja avataan kaikki ikkunat. Kylmä ilma lähtee ulos ja sieltä tulee tilalle kuumaa ja kosteaa ilmaa, eikä edes tuule. Nerot?
Sama juttu autossa - ilmastointi laitetaan puhaltamaan täysiä jääkylmää ilmaa, ja kun joku valittaa kylmyyttä, koko ilmastointi laitetaan pois päältä. Ei säädetä lämpöä, ei puhalluksen voimakkuutta, ei niiden räppänöiden suuntaa. Ehei! Mikä brasilialaisia oikein vaivaa?
Ne päivät, kun tunnen itseni oikein onnelliseksi täällä, on myös lisääntyneet, ja nythän ollaan jo lähellä sitä vuoden parempaa puoliskoa! Niin kauan, kun saan välillä valittaa tänne niin mun pää ei ehdi räjähtää ennen kuin se hyvä vaihe alkaa.
Nyt mulla on eniten koti-ikävä mitä on tähän asti ollut. Ei se kuitenkaan oo semmonen, että itkisin itteni uneen joka ilta (itse asiassa en oo ees oikein itkenyt täällä kertaakaan, ollut vaan pari kertaa vedet silmissä ja silloinkin ennemminkin onnellisuudesta ja muistoista kuin surusta ja ikävästä), vaan sitä ikävää nyt vaan tuntee kun ajattelee suomikotia ja kaikkia niitä rakkaita siellä. Pahinta on tällä hetkellä se, että joulu on tulossa enkä pääse viettämään sitä Suomessa.
Kuvituksena ne mitä on eniten ikävä! Hehee.
 |
| perhe ja koti |
 |
| Anni ja meiän jutut! |
 |
| ROBI! |
Eniten mua turhauttaa, ahdistaa, ärsyttää, raivostuttaa ja itkettää koulussa niinä päivinä, kun on oikein lämmin sää. Mulla on hiki jo aamulla sängystä noustessa, ja luokassa se vaan pahenee. Meillä on katossa tuulettimet ja lisäksi ilmalämpöpumppu, ja joinain päivinä ne on laitettu toimimaan tehokkaasti ja luokka on ollut ihanan viileä. Sitten taas on päiviä, kun pelkät propellit pyörii katossa eikä ilma viilene yhtään, tai sitten edes niitä ei laiteta päälle! Tai jos joku ihana enkeli on keksinyt laittaa sen ilmalämpöpumpun päälle, niin opettaja käskee sammuttamaan sen, koska siitä tulee meteliä (oppilaathan on toki aina hiljaa)! Joku idiootti yleensä lopulta keksii semmoisen ratkaisun, että sammutetaan ilmastointi ja avataan kaikki ikkunat. Kylmä ilma lähtee ulos ja sieltä tulee tilalle kuumaa ja kosteaa ilmaa, eikä edes tuule. Nerot?
Sama juttu autossa - ilmastointi laitetaan puhaltamaan täysiä jääkylmää ilmaa, ja kun joku valittaa kylmyyttä, koko ilmastointi laitetaan pois päältä. Ei säädetä lämpöä, ei puhalluksen voimakkuutta, ei niiden räppänöiden suuntaa. Ehei! Mikä brasilialaisia oikein vaivaa?
Ne päivät, kun tunnen itseni oikein onnelliseksi täällä, on myös lisääntyneet, ja nythän ollaan jo lähellä sitä vuoden parempaa puoliskoa! Niin kauan, kun saan välillä valittaa tänne niin mun pää ei ehdi räjähtää ennen kuin se hyvä vaihe alkaa.
tiistai 20. marraskuuta 2012
Lauantaina menin vanhaan kotiin leipomaan mãen kanssa pipareita! En ollut ennen tehnyt piparitaikinaa itse (tai no joskus kasilla varmaan köksässä) ja jännitti miten se onnistuu, varsinkin kun täältä ei löytynyt nestemäistä siirappia vaan se oli semmosta outoa paksua :D Taikinasta tuli kuitenkin tosi hyvänmakuinen, vähän vaalea vaan. Kaikki tykkäsi!
perjantai 16. marraskuuta 2012
Rotareiden kautta vaihtoon, osa 5 - hakemuspaperit
Nyt sitten iskee todellisuus näiden paperiasioiden kanssa.
Nettitunnukset pitäisi saada nva:lta kun se on rekisteröinyt sut siihen
järjestelmään jossa hakemukset täytetään, mutta mun tapauksessa mun nva
ei kai ihan ollu tietonen koko nettijutusta ja sain lopulta tunnukset
ite tän piirin presidentiltä tammikuun alussa... Ja nää
hakemukset olis pitäny lähettää joulukuun loppuun mennessä eteenpäin.
Mun paperit oli yli viikon myöhässä mut selvisin silti, onneksi. Joskus
kyllä meinasi vähän usko pettää.
Ennen nettitunnusten saamista kannattaa tietysti jo etukäteen katsella hakemuspapereita täältä (vuosivaihdon hakemus), voi vaikka jopa tulostaa ne itselle ja kokeilla täytellä tietoja käsin.
Toivotaan, ettei nää asiat oo muuttuneet viime vuodesta kamalasti ja tästä olisi apua kaikille niille jotka tänä vuonna saa itkupotkuraivareita paperisodan kanssa! Kamalan pitkä, tylsä teksti tästä tuli, mutta yritin huomioida tärkeimmät asiat eri väreillä ja lihavoinnilla.
Sain sähköpostiin linkin, josta hakemuksia pääsi täyttämään. Ohjelma on tehty Internet Explorerille eli sitä pitäis käyttää että se toimisi oikein. Ensin laitetaan omat, vanhempien ja emergency-henkilön perustiedot, osotteet, puhelinnumerot, vanhempien ammatit, omiin tietoihin "erikoisinta" mitä tarvii taitaa olla passin numero ja vanhentumispäivä. Sivulta ei pääse eteenpäin ennen kun kaikki pakolliset tiedot on täytetty, mut esim. kaikenmaailman eri puhelinnumeroita ei tarvii joka kohtaan vaan yks riitti eli se perus kännykkänumero (muodossa +358 (0)50 123 4567).
Huom. Oma syntymäaika ja passin vanhenemispäivä valittiin "kalenterista" ja blondina mä selasin vuodesta 2012 aina vuoteen 1995 kuukausi kerrallaan että sain sen syntymäpäivän laitettua. Myöhemmin huomasin, että vuosilukua painamalla siihen tulee enemmän lukuja näkyviin ja sen voi valita niistä, ei siis tarvii selata kaikkia vuosia läpi.
Näiden tietojen jälkeen laitetaan maavalinnat ja niiden pitää olla samat kun sitoumuksessa, niitä ei saa muuttaa (kai nva:lta voi kysellä jos ihan kamala tarve on!). Sit tulee kuvien lataussivu, johon olisi tarkoitus laittaa kuva itsestä, molemmista vanhemmista ja emergency-henkilöstä mutta oma kuva riitti, sen jälkeen pääsi jo eteenpäin eli muut ei ole pakollisia. Jos kuva ei suostu latautumaan, se voi olla liian iso. Mä pienensin mun kuvaa reilusti ja annoin ladata vaikka kuinka pitkään mut mitään ei tapahtunut. Vaihdoin nettiä, latasin kuvan mozillalla ja se toimi heti, sen jälkeen menin takas exploreriin.
Viimesellä sivulla pyydetään rastia ruutuun jos vanhemmat on eronnu ja valitaan, onko äiti vai isä ensisijainen kontakti kotimaassa. Alakulmasta jonkun sääntöselvitystekstin jälkeen (tietysti kun oot ensin huolellisesti lukenut sen ;)) "Hyväksyn" tai mitä siinä sit lukeekaan. Nyt on hakemuksen eka osa täytetty ja pääsee täyttämään varsinaisia papereita. Paina "show pdf". Lataamisessa voi kestää jonkun aikaa ja siinä ohjelmassa (ilmeisesti adobe readerissä, mä en oo mitenkään tietäväinen tässä asiassa) on joku lukitus ja pitää painaa hyväksy tai jotain sinne päin, että se aukee oikein ja äsken täytetyt tiedot tulee oikeisiin hakemuspapereihin valmiiksi. Siellä on siis nyt suurin osa tiedoista ja pitää täyttää enää oppilaan ohjeen (pyydä saada sähköpostitse esimerkiksi piirin presidentiltä!) mukaan kohdasta 4 alkaen ne muutamat mitä puuttuu. Muista tallentaa kaikki koneelle. Hakemukset tulostetaan neljänä kappaleena ja kaikkiin pitäis olla alkuperäset valokuvat (mulla oli vaan yksissä kappaleissa mut ei taas kerran haitannu). E-osioon tuli oma, vanhempien, nva:n ja klubin presidentin allekirjoitukset. F-osio jää kokonaan tyhjäksi lukuunottamatta niitä omia tietoja jotka pdf-tiedostoon tulee valmiiksi. Tän osion siis täyttää kohdemaa ja sit lähettelee takas Suomen-päähän.
F-osaan tuli taas allekirjoitukset itseltä, vanhemmilta ja nva:lta. Emergency-henkilön ei muuten tarvinnut allekirjoittaa mitään.
Oma valokuva ladattiin sinne ohjelmaan vaan Rotareiden nettijärjestelmää varten, eli se ei tullut valmiina pdf-tiedostoihin. Tulostettuihin papereihin piti sitten liimata kuva. Mä teetin Tunnin kuvassa semmosen 5cm x 5cm-kokosen kuvan.
Tältä sivulta voi avata sen vuosivaihdon hakemuksen. B-osiossa on ohjeet omaan ja vanhempien kirjeisiin. Mä kirjottelin ensin ylös kaikista aiheista mitä vaan mieleen tuli, jotain ranskalaisia viivoja ja satunnaisia asioita. Kirjotin kirjeen ensin koneelle suomeksi kun ajatus ei meinannut kulkea muutenkaan, niin päätin etten vaikeuta sitä heti vielä englannilla. Tekstiä lähtikin sitten tulemaan ihan hyvin. Kannattaa aloittaa kirjeen kirjoittaminen ajoissa. Mä en paljon tarkistellut, mitä olin kirjoittanut, kun tein vaan eteenpäin ja tallensin. Myöhemmin taas avasin ja tutkailin, mitä olin aiemmin saanut aikaan. Lopuksi käänsin englanniksi ja senkin luin moneen kertaan. Nva myös tarkisti ja mun piti ottaa sieltä vatsatanssin harrastaminen pois ettei vanhoilliset rotarisedät järkyttyisi. Jotkut asiat oli kyllä vaikeita suomesta kääntää, ne olisi varmasti aluksi jo muotoillut helpommin kun olisi tehnyt suoraan englanniksi. Mutta kannattaa kokeilla, mikä toimii itsellä. B-osion ohjeen mukaan kirjeen maksimipituus on kolme sivua. Mulla oli jo neljättäkin sivua, mutta ei sen siis tarvitse olla mikään hirveä romaani ja lisäksi noita aiheita mistä pitäisi kirjoittaa on niin paljon, että vaikka jokaisesta kirjoittaisi vaan vähän, siitä varmasti tulee ihan reilusti tekstiä. Kirjeen ohjeen 2-kohassa sanotaan "What is yout daily schedule during the school year? Start with when you wake up and discuss only one typical day's schedule." Eli lyhyesti, kuvaile tyypillistä koulupäivääsi. Sen voi tehdä ihan näin:
7:00 I wake up, put on LIGHT make-up (nva käski laittaa noin :D), get dressed, have some breakfast and leave for school herään, meikkaan KEVYESTI, puen, syön aamupalaa ja lähden kouluun
8:05 Chemistry kemiaa
9:30 English englantia
jne. koko päivä siihen asti että menee nukkumaan! Toi oli kiva tehdä!
Laita ylätunnisteeseen oma nimi, sivunumerot (esim. 1/3) kaikkien papereiden alareuniin ja tasaa teksti eli niin, että sanat loppuu myös tuolta oikeasta reunasta suunnilleen samoihin kohtiin. Word heittää sanavälit vähän isommiksi kun painaa tasaa molemmat reunat, itse ei siis tarvitse ruveta tappelemaan sen kanssa. Laita lisäksi sekä oikealta että vasemmalta marginaaleja, tyhjiä reunoja, vähän leveämmiksi kuin ne on valmiiksi. Mun nva neuvoi nää mulle, tuli oikein virallisen näköistä ja siistiä ;)
Vanhempien kirjeeseen samat wordjutut tietysti. Sen ei tarvitse olla läheskään niin pitkä kuin oman kirjeen (maksimipituus kaksi sivua, mulla oli vajaa sivu), enkä mä ainakaan siitä yhtään stressannut kun se ei periaatteessa ollut mun ongelma. Muistutin vaan jossain vaiheessa että "kirjottakaa se!!!!". Loppuun voi laittaa nimikirjoitukset ja kirjoittaa jo koneella valmiiksi nimenselvennykset (nimien perään kannattaa myös kirjoittaa mother ja father kun ei ne meiän nimistä ymmärrä, kumpi on nainen ja kumpi mies. Vaikka onko sillä toisaalta mitään väliä..)
B-osioon kuuluu myös valokuvat omasta perheestä, kodista, jostain itselle tärkeästä asiasta ja harrastuksesta. Mulla oli tärkeänä asiana rippijuhlissa otettu kuva isin puolen sedistä ja tädeistä ja serkuista ja harrastuksena semmonen äkkiä nappastu kuva jossa soitin pianoa. Kuvia ei tarvitse leikellä just ruutuihin sopiviksi vaan ne voi lätkiä siihen paperille niin kun ne vaan mahtuu. Voi kirjottaa jotain pientä kuvatekstiä käsin jos haluaa.
Passista pitää ottaa kopio ja liittää se mukaan. Hakemusten H-liitettä ei täytetä Suomessa, vaan sen tilalle pyydetään koulusta vapaamuotoinen "suositus" joltain opettajalta. Muista pyytää siihen allekirjoituksen lisäksi myös koulun leima!
Huom. Amerikkaan-lähtijöihin on kirjeenvaihtajat ottaneet myöhemmin yhteyttä ja pyytäneet lähettämään sen H-lapunkin, joten totta kai helpottaa jos sen tekee jo valmiiksi, jos sinne päin haluaisi suunnata.
C-osa on lääkärintodistus. Monet on maksaneet yksityisellä lääkärillä käymisestä. Kannattaa ehdottomasti kysyä kunnalliselta ja mä ainakin pääsin koululääkärille! Tietysti olisi hieno juttu jos voisi saada lääkärin ihan täyttämään paperit tuolla netissä niin tulisi siistiä, mutta mulla ainakin koululääkäri täytti käsin eikä kovin siistillä käsialallakaan. Kelpasi. Semmosista asioista voi muistuttaa, että sukunimi pitäisi kirjoittaa kokonaan isolla ja country-kohtaan FINLAND (mulle se kirjotti vaan FIN...). Voit tutkia noita papereita kotona etukäteen, ja kysellä vaikka vanhemmilta kun sinne pitäisi kirjoittaa kaikki vesirokot sun muut jos on sairastanut ja milloin. Mulla lukee jossain kohdassa esim. ~1997 kun en osannut yhtään sanoa :D Muista pyytää allekirjoituksen (sinisellä musteella) lisäksi leima! Kaikkiin neljään kopioon tietysti alkuperäiset.... ja taas kerran, ei, mulla ei ollut.Tai OLI mutta nva otti vaan yhdet ja otti itse niistä neljät kopiot, hah, hukkaan meni mun huolehtimiset!
Pyydä lääkäristä tai kouluterveydenhoitajalta myös rokotustodistus. Sen voi liittää mukaan ihan sellaisenaan vaikka onkin suomeksi. Ja tietysti siitä puuttuu vielä rokotuksia joita maahan aikoo ottaa, mutta ei se haittaa.
D-osa on hammaslääkärin todistus. Kunnan hammaslääkärikin voi ihan hyvin täyttää noi, ei tarvii maksaa maltaita siitä että yksityinen laittaa pari rastia ruutuun. Mä täytin jo kotona etukäteen kaikki omat tiedot, joten hammaslääkärin todellakin piti vaan lyhyen tarkastuksen jälkeen laittaa rastit ruutuun että kaikki oli kunnossa, allekirjottaa paperit, täyttää paikan osoite- ym. tiedot ja lätkästä leima. Tää oli oikein helppo ja yksinkertanen juttu!
Koulusta voi pyytää viimeisimmän todistuksen englanninkielisenä. Mä kävin toisen lähtevän vaihtarin kanssa vararehtoria jututtamassa. Se on hoitanut vaihtariasioita ennenkin ja toimittikin meille nopeasti just semmoset paperit kuin piti. Lukiosta oli ehtinyt mennä vasta kaksi jaksoa eli eihän siinä kovin montaa arvosanaa edes ollut. Taas allekirjoitus (mulla siis oli vararehtorin) ja koulun leima.
Peruskoulustakin olisi saanut päättötodistuksen suoraan englanniksi. Mä kuitenkin tajusin, että se tarvittiin vasta, kun mun paperit oli jo muutenkin myöhässä. Mun hakemukseen liitettiin kopio alkuperäisestä päättötodistuksesta ja lisäksi toinen samanlainen, johon mä olin suomentanut käsin kaiken tarvittavan.
Kun hakemukset on vihdoin saatu postiin joulukuun loppuun mennessä (mulla pari viikkoa myöhässä!), voi vihdoin henkäistä ja ottaa jonkin aikaa ihan rennosti - heh, ennen kuin alkaa maatietojen jännittäminen.
Mulla on koneella tallennettuna kaikki paperit ja liitteet, mutta en ala niitä tänne blogiin latailemaan. Jos joku haluaa kysellä lisää jostain ja nähdä vaikka mallina mun papereita, voi kysellä sähköpostilla: riinaainoelissa@gmail.com
Ennen nettitunnusten saamista kannattaa tietysti jo etukäteen katsella hakemuspapereita täältä (vuosivaihdon hakemus), voi vaikka jopa tulostaa ne itselle ja kokeilla täytellä tietoja käsin.
Toivotaan, ettei nää asiat oo muuttuneet viime vuodesta kamalasti ja tästä olisi apua kaikille niille jotka tänä vuonna saa itkupotkuraivareita paperisodan kanssa! Kamalan pitkä, tylsä teksti tästä tuli, mutta yritin huomioida tärkeimmät asiat eri väreillä ja lihavoinnilla.
Sain sähköpostiin linkin, josta hakemuksia pääsi täyttämään. Ohjelma on tehty Internet Explorerille eli sitä pitäis käyttää että se toimisi oikein. Ensin laitetaan omat, vanhempien ja emergency-henkilön perustiedot, osotteet, puhelinnumerot, vanhempien ammatit, omiin tietoihin "erikoisinta" mitä tarvii taitaa olla passin numero ja vanhentumispäivä. Sivulta ei pääse eteenpäin ennen kun kaikki pakolliset tiedot on täytetty, mut esim. kaikenmaailman eri puhelinnumeroita ei tarvii joka kohtaan vaan yks riitti eli se perus kännykkänumero (muodossa +358 (0)50 123 4567).
Huom. Oma syntymäaika ja passin vanhenemispäivä valittiin "kalenterista" ja blondina mä selasin vuodesta 2012 aina vuoteen 1995 kuukausi kerrallaan että sain sen syntymäpäivän laitettua. Myöhemmin huomasin, että vuosilukua painamalla siihen tulee enemmän lukuja näkyviin ja sen voi valita niistä, ei siis tarvii selata kaikkia vuosia läpi.
Näiden tietojen jälkeen laitetaan maavalinnat ja niiden pitää olla samat kun sitoumuksessa, niitä ei saa muuttaa (kai nva:lta voi kysellä jos ihan kamala tarve on!). Sit tulee kuvien lataussivu, johon olisi tarkoitus laittaa kuva itsestä, molemmista vanhemmista ja emergency-henkilöstä mutta oma kuva riitti, sen jälkeen pääsi jo eteenpäin eli muut ei ole pakollisia. Jos kuva ei suostu latautumaan, se voi olla liian iso. Mä pienensin mun kuvaa reilusti ja annoin ladata vaikka kuinka pitkään mut mitään ei tapahtunut. Vaihdoin nettiä, latasin kuvan mozillalla ja se toimi heti, sen jälkeen menin takas exploreriin.
Viimesellä sivulla pyydetään rastia ruutuun jos vanhemmat on eronnu ja valitaan, onko äiti vai isä ensisijainen kontakti kotimaassa. Alakulmasta jonkun sääntöselvitystekstin jälkeen (tietysti kun oot ensin huolellisesti lukenut sen ;)) "Hyväksyn" tai mitä siinä sit lukeekaan. Nyt on hakemuksen eka osa täytetty ja pääsee täyttämään varsinaisia papereita. Paina "show pdf". Lataamisessa voi kestää jonkun aikaa ja siinä ohjelmassa (ilmeisesti adobe readerissä, mä en oo mitenkään tietäväinen tässä asiassa) on joku lukitus ja pitää painaa hyväksy tai jotain sinne päin, että se aukee oikein ja äsken täytetyt tiedot tulee oikeisiin hakemuspapereihin valmiiksi. Siellä on siis nyt suurin osa tiedoista ja pitää täyttää enää oppilaan ohjeen (pyydä saada sähköpostitse esimerkiksi piirin presidentiltä!) mukaan kohdasta 4 alkaen ne muutamat mitä puuttuu. Muista tallentaa kaikki koneelle. Hakemukset tulostetaan neljänä kappaleena ja kaikkiin pitäis olla alkuperäset valokuvat (mulla oli vaan yksissä kappaleissa mut ei taas kerran haitannu). E-osioon tuli oma, vanhempien, nva:n ja klubin presidentin allekirjoitukset. F-osio jää kokonaan tyhjäksi lukuunottamatta niitä omia tietoja jotka pdf-tiedostoon tulee valmiiksi. Tän osion siis täyttää kohdemaa ja sit lähettelee takas Suomen-päähän.
F-osaan tuli taas allekirjoitukset itseltä, vanhemmilta ja nva:lta. Emergency-henkilön ei muuten tarvinnut allekirjoittaa mitään.
Oma valokuva ladattiin sinne ohjelmaan vaan Rotareiden nettijärjestelmää varten, eli se ei tullut valmiina pdf-tiedostoihin. Tulostettuihin papereihin piti sitten liimata kuva. Mä teetin Tunnin kuvassa semmosen 5cm x 5cm-kokosen kuvan.
Liitteet
Tältä sivulta voi avata sen vuosivaihdon hakemuksen. B-osiossa on ohjeet omaan ja vanhempien kirjeisiin. Mä kirjottelin ensin ylös kaikista aiheista mitä vaan mieleen tuli, jotain ranskalaisia viivoja ja satunnaisia asioita. Kirjotin kirjeen ensin koneelle suomeksi kun ajatus ei meinannut kulkea muutenkaan, niin päätin etten vaikeuta sitä heti vielä englannilla. Tekstiä lähtikin sitten tulemaan ihan hyvin. Kannattaa aloittaa kirjeen kirjoittaminen ajoissa. Mä en paljon tarkistellut, mitä olin kirjoittanut, kun tein vaan eteenpäin ja tallensin. Myöhemmin taas avasin ja tutkailin, mitä olin aiemmin saanut aikaan. Lopuksi käänsin englanniksi ja senkin luin moneen kertaan. Nva myös tarkisti ja mun piti ottaa sieltä vatsatanssin harrastaminen pois ettei vanhoilliset rotarisedät järkyttyisi. Jotkut asiat oli kyllä vaikeita suomesta kääntää, ne olisi varmasti aluksi jo muotoillut helpommin kun olisi tehnyt suoraan englanniksi. Mutta kannattaa kokeilla, mikä toimii itsellä. B-osion ohjeen mukaan kirjeen maksimipituus on kolme sivua. Mulla oli jo neljättäkin sivua, mutta ei sen siis tarvitse olla mikään hirveä romaani ja lisäksi noita aiheita mistä pitäisi kirjoittaa on niin paljon, että vaikka jokaisesta kirjoittaisi vaan vähän, siitä varmasti tulee ihan reilusti tekstiä. Kirjeen ohjeen 2-kohassa sanotaan "What is yout daily schedule during the school year? Start with when you wake up and discuss only one typical day's schedule." Eli lyhyesti, kuvaile tyypillistä koulupäivääsi. Sen voi tehdä ihan näin:
7:00 I wake up, put on LIGHT make-up (nva käski laittaa noin :D), get dressed, have some breakfast and leave for school herään, meikkaan KEVYESTI, puen, syön aamupalaa ja lähden kouluun
8:05 Chemistry kemiaa
9:30 English englantia
jne. koko päivä siihen asti että menee nukkumaan! Toi oli kiva tehdä!
Laita ylätunnisteeseen oma nimi, sivunumerot (esim. 1/3) kaikkien papereiden alareuniin ja tasaa teksti eli niin, että sanat loppuu myös tuolta oikeasta reunasta suunnilleen samoihin kohtiin. Word heittää sanavälit vähän isommiksi kun painaa tasaa molemmat reunat, itse ei siis tarvitse ruveta tappelemaan sen kanssa. Laita lisäksi sekä oikealta että vasemmalta marginaaleja, tyhjiä reunoja, vähän leveämmiksi kuin ne on valmiiksi. Mun nva neuvoi nää mulle, tuli oikein virallisen näköistä ja siistiä ;)
Vanhempien kirjeeseen samat wordjutut tietysti. Sen ei tarvitse olla läheskään niin pitkä kuin oman kirjeen (maksimipituus kaksi sivua, mulla oli vajaa sivu), enkä mä ainakaan siitä yhtään stressannut kun se ei periaatteessa ollut mun ongelma. Muistutin vaan jossain vaiheessa että "kirjottakaa se!!!!". Loppuun voi laittaa nimikirjoitukset ja kirjoittaa jo koneella valmiiksi nimenselvennykset (nimien perään kannattaa myös kirjoittaa mother ja father kun ei ne meiän nimistä ymmärrä, kumpi on nainen ja kumpi mies. Vaikka onko sillä toisaalta mitään väliä..)
B-osioon kuuluu myös valokuvat omasta perheestä, kodista, jostain itselle tärkeästä asiasta ja harrastuksesta. Mulla oli tärkeänä asiana rippijuhlissa otettu kuva isin puolen sedistä ja tädeistä ja serkuista ja harrastuksena semmonen äkkiä nappastu kuva jossa soitin pianoa. Kuvia ei tarvitse leikellä just ruutuihin sopiviksi vaan ne voi lätkiä siihen paperille niin kun ne vaan mahtuu. Voi kirjottaa jotain pientä kuvatekstiä käsin jos haluaa.
Passista pitää ottaa kopio ja liittää se mukaan. Hakemusten H-liitettä ei täytetä Suomessa, vaan sen tilalle pyydetään koulusta vapaamuotoinen "suositus" joltain opettajalta. Muista pyytää siihen allekirjoituksen lisäksi myös koulun leima!
Huom. Amerikkaan-lähtijöihin on kirjeenvaihtajat ottaneet myöhemmin yhteyttä ja pyytäneet lähettämään sen H-lapunkin, joten totta kai helpottaa jos sen tekee jo valmiiksi, jos sinne päin haluaisi suunnata.
C-osa on lääkärintodistus. Monet on maksaneet yksityisellä lääkärillä käymisestä. Kannattaa ehdottomasti kysyä kunnalliselta ja mä ainakin pääsin koululääkärille! Tietysti olisi hieno juttu jos voisi saada lääkärin ihan täyttämään paperit tuolla netissä niin tulisi siistiä, mutta mulla ainakin koululääkäri täytti käsin eikä kovin siistillä käsialallakaan. Kelpasi. Semmosista asioista voi muistuttaa, että sukunimi pitäisi kirjoittaa kokonaan isolla ja country-kohtaan FINLAND (mulle se kirjotti vaan FIN...). Voit tutkia noita papereita kotona etukäteen, ja kysellä vaikka vanhemmilta kun sinne pitäisi kirjoittaa kaikki vesirokot sun muut jos on sairastanut ja milloin. Mulla lukee jossain kohdassa esim. ~1997 kun en osannut yhtään sanoa :D Muista pyytää allekirjoituksen (sinisellä musteella) lisäksi leima! Kaikkiin neljään kopioon tietysti alkuperäiset.... ja taas kerran, ei, mulla ei ollut.Tai OLI mutta nva otti vaan yhdet ja otti itse niistä neljät kopiot, hah, hukkaan meni mun huolehtimiset!
Pyydä lääkäristä tai kouluterveydenhoitajalta myös rokotustodistus. Sen voi liittää mukaan ihan sellaisenaan vaikka onkin suomeksi. Ja tietysti siitä puuttuu vielä rokotuksia joita maahan aikoo ottaa, mutta ei se haittaa.
D-osa on hammaslääkärin todistus. Kunnan hammaslääkärikin voi ihan hyvin täyttää noi, ei tarvii maksaa maltaita siitä että yksityinen laittaa pari rastia ruutuun. Mä täytin jo kotona etukäteen kaikki omat tiedot, joten hammaslääkärin todellakin piti vaan lyhyen tarkastuksen jälkeen laittaa rastit ruutuun että kaikki oli kunnossa, allekirjottaa paperit, täyttää paikan osoite- ym. tiedot ja lätkästä leima. Tää oli oikein helppo ja yksinkertanen juttu!
Koulusta voi pyytää viimeisimmän todistuksen englanninkielisenä. Mä kävin toisen lähtevän vaihtarin kanssa vararehtoria jututtamassa. Se on hoitanut vaihtariasioita ennenkin ja toimittikin meille nopeasti just semmoset paperit kuin piti. Lukiosta oli ehtinyt mennä vasta kaksi jaksoa eli eihän siinä kovin montaa arvosanaa edes ollut. Taas allekirjoitus (mulla siis oli vararehtorin) ja koulun leima.
Peruskoulustakin olisi saanut päättötodistuksen suoraan englanniksi. Mä kuitenkin tajusin, että se tarvittiin vasta, kun mun paperit oli jo muutenkin myöhässä. Mun hakemukseen liitettiin kopio alkuperäisestä päättötodistuksesta ja lisäksi toinen samanlainen, johon mä olin suomentanut käsin kaiken tarvittavan.
Kun hakemukset on vihdoin saatu postiin joulukuun loppuun mennessä (mulla pari viikkoa myöhässä!), voi vihdoin henkäistä ja ottaa jonkin aikaa ihan rennosti - heh, ennen kuin alkaa maatietojen jännittäminen.
Mulla on koneella tallennettuna kaikki paperit ja liitteet, mutta en ala niitä tänne blogiin latailemaan. Jos joku haluaa kysellä lisää jostain ja nähdä vaikka mallina mun papereita, voi kysellä sähköpostilla: riinaainoelissa@gmail.com
keskiviikko 14. marraskuuta 2012
puspus rakkaat
Meiän perheen lähettämä paketti tuli just sopivasti mun viikonlopun alkua juhlistamaan, meillä ei nimittäin huomenna ja perjantaina ole koulua.
Kuvat on tosi pikasesti napattuja, kun oli niin kiire päästä syömään suklaata!Lankaa Dudan joululahjaa varten, alusvaatteet (mulla on tommoset ennestään ja oon käyttänyt ne ihan puhki kun ne on niin hyvät, nyt sain uudet samanlaiset :D), sit tossa alla toi aniliininpunanen kasa on housut, laitan niistä joskus parempaa kuvaa päällä.
Täällä mä nyt kuuntelen joululauluja maha
Ja anteeksi, muut vaihtarikaverit, taas näiden suklaa- ja salmiakkikuvien julkaisusta. Pitäis kai tehdä joku tunniste tämmösten postausten alkuun "VAROITUS, ÄLÄ LUE JOS ET HALUA ITKEÄ ITSEÄSI UNEEN!"... Harkitaan seuraavaan postaukseen.
 |
| Koko perhe Ronin rippijuhlissa päivää ennen mun lähtöä, enon häät elokuussa ja isi ja kaikki mun KOLME veljeä! |
onnellinen
Jäistä pullaa välipalaksi. Kun sähköt oli pois niin ei sitä saanut sulatettua, mutta piti silti saada syötyä kun pakastimesta löytyi moinen aarre.
Pienet on vaihtarin ilonaiheet. Ei mulla muuta.
tiistai 13. marraskuuta 2012
Viikonloppuna käytiin sukulaisten luona naapurikaupungissa (siellä asuu tosi paljon saksalaisia, esim. saksalainen vaihtarityttö puhuu sen perheen kanssa vaan saksaa!) ja illalla oli yhen meiän luokkalaisen tytön yllätyssynttärit - taas kerran 15-vuotis, ne on täällä niin kun Amerikassa Sweet 16. Heh ja lisäksi suurin osa niistä nuorista joita tunnen on just 15v. luokkaa, koska oon koulussa ykkösellä eli oppilaat on -97-syntyneitä.
Sunnuntaina "järvellä" eli keskustassa olevalla tekolammella (on se kyllä huomattavasti vaikuttavampi kun Riihimäen pikku tekolammikko) oli rotareiden järjestämä lastentapahtuma, Festa do sorvete. Suomentaisikohan sen sitten järkevästi jäätelöjuhla... Järven vieressä olevalle torialueelle oli kasattu kaiken maailman karuselleja, myyntikojuja ja katoksia ja jäätelöä sai parilla reaissilla valita vaikka kuinka monesta eri mausta. Meidän vaihtareiden piti mennä sinne auttelemaan, mutta se olikin itse asiassa vaan Manuelin ja Alannan klubien järjestämä juttu, joten mä ja Jeanne käytiin reiluina moikkaamassa niitä kun ne myi siellä juotavaa ja päätettiin kahdestaan vaan viettää ihana löysäilyiltapäivä.
Oli yli kolmenkymmenen asteen helle, ja Jeanne näytti mulle mukavan pikku kahvion jossa käytiin syömässä açaíta. Se on ihana brasilialainen herkku, açaí-marjasta tehtyä, pakastettua mössöä, jota syödään esimerkiksi hedelmien (banaani, mansikka) tai suklaan (!!!!!) kanssa. Mun tietouden mukaan açaíssa on paljon vitamiineja ym. terveellistä, mutta itse asiassa se on kunnon kaloripommi (eikä asiaa ainakaan auta se, jos sitä syö suklaan kanssa). Mä en oo kovin tarkasti perehtynyt açaíhin, mutta jossain vaiheessa tätä vuotta aion kyllä kirjoittaa tarkemmin Brasiliassa syötävistä ruuista ja silloin voisin ottaa siitäkin enemmän selvää. Ja jos joku osaa kertoa lisää niin saa tulla valistamaan mua!
Sitten istuskeltiin ruohikolla juttelemassa ja tyhjennettiin vielä napoihimme yhden realin maksanut keksipaketti Ben 10-keksejä, hahahh!
Jossain vaiheessa alkoi sataa ja mentiin sadekuuron ajaksi pieneen "akvaarioon" (mikä se on???) kiertelemään. Kun sade jatkui vielä iltaa kohti, päätettiin lähteä ostoskeskukseen ja mentiin elokuvateatteriin katsomaan uusi lastenelokuva Hotelli Transilvania! Se oli hauska, piirretyt on vaan ihan parhaita!
Meillä oli tosi kiva päivä kun tehtiin kaikenlaista kahdestaan ja ensi viikonlopuksi jo suunniteltiin jotain samantapaista.
Musta tuntuu, että tää mun teksti on ihan kamalan sekavaa eikä suomenkieli meinannut onnistua ollenkaan, mutta halusin kuitenkin saada postauksen pikaisesti kasaan ja päästä sitten nukkumaan. Kiitos ja anteeksi siis!
Sunnuntaina "järvellä" eli keskustassa olevalla tekolammella (on se kyllä huomattavasti vaikuttavampi kun Riihimäen pikku tekolammikko) oli rotareiden järjestämä lastentapahtuma, Festa do sorvete. Suomentaisikohan sen sitten järkevästi jäätelöjuhla... Järven vieressä olevalle torialueelle oli kasattu kaiken maailman karuselleja, myyntikojuja ja katoksia ja jäätelöä sai parilla reaissilla valita vaikka kuinka monesta eri mausta. Meidän vaihtareiden piti mennä sinne auttelemaan, mutta se olikin itse asiassa vaan Manuelin ja Alannan klubien järjestämä juttu, joten mä ja Jeanne käytiin reiluina moikkaamassa niitä kun ne myi siellä juotavaa ja päätettiin kahdestaan vaan viettää ihana löysäilyiltapäivä.
Oli yli kolmenkymmenen asteen helle, ja Jeanne näytti mulle mukavan pikku kahvion jossa käytiin syömässä açaíta. Se on ihana brasilialainen herkku, açaí-marjasta tehtyä, pakastettua mössöä, jota syödään esimerkiksi hedelmien (banaani, mansikka) tai suklaan (!!!!!) kanssa. Mun tietouden mukaan açaíssa on paljon vitamiineja ym. terveellistä, mutta itse asiassa se on kunnon kaloripommi (eikä asiaa ainakaan auta se, jos sitä syö suklaan kanssa). Mä en oo kovin tarkasti perehtynyt açaíhin, mutta jossain vaiheessa tätä vuotta aion kyllä kirjoittaa tarkemmin Brasiliassa syötävistä ruuista ja silloin voisin ottaa siitäkin enemmän selvää. Ja jos joku osaa kertoa lisää niin saa tulla valistamaan mua!
 |
| mun on tietysti toi suklaasekotus ja Jeannen toi jossa on mansikkaa ;) mutta parasta se on jos on molempia! lisäksi saa aina vähän...ööööö.... granolaa? viljaa? no, kauraryyniä ainakin ja muuta semmoista! apua kun sanat alkaa unohtua! |
Jossain vaiheessa alkoi sataa ja mentiin sadekuuron ajaksi pieneen "akvaarioon" (mikä se on???) kiertelemään. Kun sade jatkui vielä iltaa kohti, päätettiin lähteä ostoskeskukseen ja mentiin elokuvateatteriin katsomaan uusi lastenelokuva Hotelli Transilvania! Se oli hauska, piirretyt on vaan ihan parhaita!
Meillä oli tosi kiva päivä kun tehtiin kaikenlaista kahdestaan ja ensi viikonlopuksi jo suunniteltiin jotain samantapaista.
 |
| hiphoppariporukka tanssi urheasti kaatosateessakin! |
maanantai 12. marraskuuta 2012
Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle valitsemalleen blogilleen.
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle valitsemalleen blogilleen.
Kiitos kaksi Elinaa, haha! Mä en palkitse ketään nyt koska oon tylsä ja kiireinen (meille tuli putkimiehiä just kun olin menossa suihkuun ja tunnin päästä pitäis olla menossa joten en tiedä mitä teen :D) ja tää kerkeskin jo moneen vähemmän suosittuun blogiin joita luen.
Mä yritän vielä tänään ehtiä kirjottelemaan viime päivistä, tai viimeistään huomenna! Odottelin myös tänään innoissani suomipakettia saapuvaksi mut ei se tullut :( Aion nimittäin postata siitäkin ihan erikseen!
miks tää fontti on nyt väärä eikä suostu vaihtumaan :@@
miks tää fontti on nyt väärä eikä suostu vaihtumaan :@@
perjantai 9. marraskuuta 2012
Tällä viikolla ei oo tullut otettua yhtään valokuvia niin blogin päivittelykin on jäänyt... Mutta tekemistä on ollut!
Koulupäivät on mennyt suurimmaksi osaksi nukkumiseen ja musiikin kuunteluun kännykästä, kun vihdoin sain siihen kuulokkeet. Alkuviikosta (kahden koulupäivän aikana!) ahmin viimeksi mummilta postissa tulleen kirjan.
Maanantaina olin koulun jälkeen lentopallossa ja pistäydyin illalla siskon kanssa meiän luokkalaisen tytön yllätyssynttäreillä. Ne oli kerrostaloasunnon katolla, jossa oli juhlapaikka kaikkien talon asukkaiden käyttöön ja sieltä oli hienot näkymät ympäri Toledoa.
Tiistaina menin koulun jälkeen Manuelin, viime vuonna Taiwanissa vaihdossa olleen Heitorin ja parin meidän luokkalaisen tytön kanssa "järvelle" istuskelemaan pariksi tunniksi.
Keskiviikkona oli taas lentopallo, illemmalla rotareihin liittyvä interact-klubi (toimintaa nuorille, en oikeestaan vielä tiiä siitä mitään kun kävin ekaa kertaa) ja sen jälkeen mentiin porukalla feiraan eli markkinoille.
Tänään torstaina sain skipata iltapäivän tunnit koulussa ja menin käymään ekaa kertaa perheenvaihdon jälkeen mun ekan perheen luona! Mãe ja sen kaverit pelaa bingoa aina torstai-iltapäivisin vuorotellen jonkun kotona ja nyt mãe kutsui mut sinne, samalla juhlittiin sen synttäreitä. En voittanut bingopalkintoja (nyyyh), mutta 7 reaissia (reilut kolme euroa), hehe! Oon aika uhkapeluri.
ps. suomen kieli alkaa tuottaa ongelmia. Mä teen kavereita, otan suihkuja, teen urheilua ja niin edelleen... Lisäksi tiistaina Manuel ja Heitor ihmetteli mun suomenkielistä kirjaa ja näytti sieltä sanaa, jonka itekin tajusin sit olevan aikamoinen hirviö :D Muistan niiiiin selvästi, että käänsin sen niille "with your lawyers", mutta nyt en enää saa sitä sanaa kasaan! Mikä se oikein oli?
Asianajajaniesi? Asianajajienesi? Asianajajaniesi? Asianajejajeajealsi? Apua.
Vai muistanko ihan väärin, eikä tommosta sanaa ookaan?
Koulupäivät on mennyt suurimmaksi osaksi nukkumiseen ja musiikin kuunteluun kännykästä, kun vihdoin sain siihen kuulokkeet. Alkuviikosta (kahden koulupäivän aikana!) ahmin viimeksi mummilta postissa tulleen kirjan.
Maanantaina olin koulun jälkeen lentopallossa ja pistäydyin illalla siskon kanssa meiän luokkalaisen tytön yllätyssynttäreillä. Ne oli kerrostaloasunnon katolla, jossa oli juhlapaikka kaikkien talon asukkaiden käyttöön ja sieltä oli hienot näkymät ympäri Toledoa.
Tiistaina menin koulun jälkeen Manuelin, viime vuonna Taiwanissa vaihdossa olleen Heitorin ja parin meidän luokkalaisen tytön kanssa "järvelle" istuskelemaan pariksi tunniksi.
Keskiviikkona oli taas lentopallo, illemmalla rotareihin liittyvä interact-klubi (toimintaa nuorille, en oikeestaan vielä tiiä siitä mitään kun kävin ekaa kertaa) ja sen jälkeen mentiin porukalla feiraan eli markkinoille.
 |
| hähää, yhen kuvan sentään löysin facebookista! |
ps. suomen kieli alkaa tuottaa ongelmia. Mä teen kavereita, otan suihkuja, teen urheilua ja niin edelleen... Lisäksi tiistaina Manuel ja Heitor ihmetteli mun suomenkielistä kirjaa ja näytti sieltä sanaa, jonka itekin tajusin sit olevan aikamoinen hirviö :D Muistan niiiiin selvästi, että käänsin sen niille "with your lawyers", mutta nyt en enää saa sitä sanaa kasaan! Mikä se oikein oli?
Asianajajaniesi? Asianajajienesi? Asianajajaniesi? Asianajejajeajealsi? Apua.
Vai muistanko ihan väärin, eikä tommosta sanaa ookaan?
maanantai 5. marraskuuta 2012
meksikolaista
Manuel on yleensä meiän kokkauspäivinä ollu se, joka istuskelee (itse asiassa ei istu hetkeäkään paikallaan) ja katselee (siis tanssii, laulaa ja höpöttää omiaan) kun me tytöt hiki hatussa leivotaan ja siivotaan. Eilen se kuitenkin halusi ihan itse tehdä meille tacoja ja vielä jälkkäriäkin!
torstai 1. marraskuuta 2012
ihan ku ulkomailla
Koulussa oli eilen ja tänään aamupäivällä jotain isoja kokeita (mä luulen että ne on vähän samalla idealla kun Suomessa tehtävät valtakunnalliset kokeet), jotka yleensä pidetään viikonloppuna. Meiän vaihtareiden ei tarvinnut mennä tekemään niitä joten saatiin vähän vapaata. Tänään Manuelin hostäiti olikin kutsunut meidät tytöt sinne aamupalalle kun se halusi tutustua meihin. Amerikkalainen tyttö ei tullut mutta menin Jeannen kanssa.
Manuelin kotona on muistaakseni kolme koiraa, lintuja viisi ja pari kissaa! Rakastuin tohon pikku kissanpentuun, se oli ihana!
Havanista löytyy tosi kivoja, hyvänhintasia vaatteita. Harmi vaan, että se on vähän syrjässä joten sinne on vaikea mennä. Joku päivä me päätettiin kuitenkin Jeannen kanssa toteuttaa sinne rahantörsäysreissu! Manuelin hostäiti oli aivan ihana ja halusi ostaa meille paidat joululahjaksi. Muun aikaa se valitsi joulukoristeita kun me lapset leikittiin leluosastolla...
Sitten päivän piristysosuus jokaiselle lukijalle:
Tossa paketissa oli reikä koska siitä voi painaa Barbien kaulakorua, josta alkaa kuulua musiikkia. Manuelin ekat sanat oli, kun se näki ton "Hey Barbie, can I touch your boobs?". Se nimesi ton Barbien "Barbie touch my boobs":ksi ja ai kun meillä oli taas kerran hauskaa :D Tässä vahva joululahjaehdokas pikku Manulle?
Oli kiva viettää tämmönen spesiaalipäivä normaalin arjen keskellä! Tämmösiä lisää!
Manuelin kotona on muistaakseni kolme koiraa, lintuja viisi ja pari kissaa! Rakastuin tohon pikku kissanpentuun, se oli ihana!
Aamupalan ja rupattelun jälkeen Manuelin hostäiti vaan kysyi, että onko meillä suunnitelmia, ja kun meiän kerta piti mennä vasta puolenpäivän aikaan kotiin syömään niin hypättiin autoon tietämättä edes, mihin se meidät aikoi viedä. Ajeltiin vähän kaupunkin ulkopuolelle, jossa on maaseutua ja mulla oli oikein kesäolo kun oli tosi lämmin päivä ja kaikki auton ikkunat auki :D Yleensä kun kuumuus on vaan niin inhottavaa ja kun sitä on koko ajan, niin siitä unohtaa nauttia.
Me ajettiin Toledo-joen varteen, ja siellä puiden varjossa kävellessä oli mukavan viileää. Yhtäkkiä tultiin vesiputoukselle! Me vaihtarit ihmeteltiin, että eipä tiedetty, että meillä on Toledossa vesiputouksia, haha!
Sitten me ajeltiin "huonompien" asuinalueiden läpi (ei mitään faveloita todellakaan, mun mielestä enemmänkin semmosten normaali- ja vähän huonompitulosten ihmisten taloja) vielä käymään kivassa tavaratalossa, Havanissa ja mulla oli ihan semmonen "wou, oon ulkomailla!"-olo. Yllättävää sinänsä! Mutta ei sitä aina osaa sisäistää että tänne on tultu ja välillä se vaan iskee.
Havanista löytyy tosi kivoja, hyvänhintasia vaatteita. Harmi vaan, että se on vähän syrjässä joten sinne on vaikea mennä. Joku päivä me päätettiin kuitenkin Jeannen kanssa toteuttaa sinne rahantörsäysreissu! Manuelin hostäiti oli aivan ihana ja halusi ostaa meille paidat joululahjaksi. Muun aikaa se valitsi joulukoristeita kun me lapset leikittiin leluosastolla...
Tossa paketissa oli reikä koska siitä voi painaa Barbien kaulakorua, josta alkaa kuulua musiikkia. Manuelin ekat sanat oli, kun se näki ton "Hey Barbie, can I touch your boobs?". Se nimesi ton Barbien "Barbie touch my boobs":ksi ja ai kun meillä oli taas kerran hauskaa :D Tässä vahva joululahjaehdokas pikku Manulle?
Oli kiva viettää tämmönen spesiaalipäivä normaalin arjen keskellä! Tämmösiä lisää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)