tiistai 23. huhtikuuta 2013

ei oikeesti

Muistatteko kun kerroin, että yritin saada esitelmää Suomesta kasaan ties minkä Wordin, Picasan ja Windowsin kuvankatseluohjelman avulla?

Huomasin äsken, että mun koneellahan ON Powerpoint. En ilmeisesti ikinä edes tarkistanut, onko sitä vai ei.

Oon kuvitellut, että itse asiassa blondiudestani huolimatta oon vaan vähän huono käyttämään tietokoneita sun muuta tekniikkaa, mutta oikeasti oon ihan fiksu. Olin ehkä väärässä.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

nää unis ötököitä

Heippa kaikki, täältä teille kirjoittelee nyt muka-aikuinen 18-v.! Iik, pitäiskö mun nyt olla jotenkin tosi fiksu...

Jouduin perumaan viikonlopun suunnitelmat rotareiden takia, kirjoitan siitä myöhemmin lisää sitten, kun tää äääääääärimmäinen ärsyyntyminen ja suuttumus järjestöä (tai ennemminkin mun klubia) kohtaan on vähän helpottanut.

Tulin kirjoittamaan tänne oikeastaan ihan vaan sen takia, että äsken mun sängyn poikki kipitteli valtavin muurahainen, minkä oon ikinä nähnyt enkä enää löytänyt sitä kun olin hakenut kupin, johon aioin kaverin vangita. Joten en uskalla enää ruveta nukkumaan. En mä moisia unikavereita halua!
// Nyt mun seinää pitkin kiipesi joku toinen öttiäinen, jonka kävin pyydystämässä ja heittämässä pihalle. Tästä taitaa tulla uneton yö.

Epäonnistuneiden synttärisuunnitelmien jälkeen oon fiilistellyt suomiasioita (viime yönä näin unta että olin isolla vaihtariporukalla pikaisella käynnillä Suomessa ja tärkeä asia, mikä mentiin siellä toteuttamaan oli, noh - irtokarkkien ostaminen Prismasta) ja mietiskellyt, mitä kivaa keksin teille ihanille siellä ruudun takana sitten, kun sata lukijaa tulee täyteen!

Viime vuonna juhlin synttäreitä luxemburgilaisten ollessa Suomessa. Me matkattiin koulupäivän ajaksi opettajien johdolla Turkuun ja bussissa mulle laulettiin onnittelut ties kuinka monella kielellä. Nahkatakin laitoin päälle ensimmäistä kertaa sinä keväänä ja oli KYLMÄ!


Sweet 16-päivääni juhlin näin fiksujen poseerausten saattelemana. Vaihtari- ja suomihuuruissani iski nyt kamala himo Juissi-mehuihin, kun muistin niiden olemassaolon tästä synttärikuvasta. En juonut silloin vielä limpparia. Hoh, olenpas iso tyttö nykyään.




















Viisitoistavuotias pikku-Riina ja jengini. Mulla ei oo läppärillä tätä vanhempia kuvia, höh. Mun vaihtaripäivien tylsien hetkien iloja on katsella vanhoja valokuvia ja muistella kaikkia kivoja juttuja. Taas kerran teen pyhän lupauksen, että tästä lähtien otan enemmän valokuvia! Edes kerran viikossa, ihan oikeasti. Ryhdistäydy, olet "aikuinen".

Mun piti mennä ajoissa nukkumaan, mutta se muurahainen sotki mun suunnitelmat ja kuinkas kävikään, tähän pikapäivittelyyn menikin taas paljon kauemmin kuin piti. No, ehkä se murkku on nyt nukkumassa ja uskallan itsekin mennä. Öitä!

tiistai 16. huhtikuuta 2013

muutoksia edessä

Viime päivinä on tapahtunut kaikenlaista. Viikonloppuna menin tyttöjen kanssa Alannan kotiin värjäämään Alannan hiukset. Onnistuttiin löytämään väri, joka lähtee pois 30 pesun jälkeen ja siitä tuli kiva. Nyt mulla ja Jeannellakin on kamala kuume tehdä hiuksille jotain... Oon aina ollut blondi... Hihii.

Sunnuntaina kävin Jeannen kanssa subwayssa syömässä ja sen jälkeen me käveleskeltiin onko toi sana järvellä kunnes tuli pimeää ja lähdettiin kotiin. Sunnuntaisin kaikki ihmiset kerääntyy ulos viettämään aikaa, joten silloin siellä on kiva liikkua.

Tänään menin iltapäiväksi naapuriin opettamaan pullanleivontaa ja juustokakun tekemistä. Hei sinä joka tulet Toledoon muutaman vuoden päästä, ilmoittele sitten jos mun kahvisuklaajuustokakusta on tullut kuuluisa!





Sain viime viikon perjantaina tietää, että vaihdan tällä viikolla perhettä vielä viimeisen kerran. Luultavasti keskiviikkona, mutta päivä varmistuu tietysti silloin, kun rotarit päättävät soittaa että nyt mennään... Oon kuitenkin jo aloittanut selvittelemään mun tavaroita ja muuta, ei onneksi tarvitse vaihtaa muutaman tunnin varoitusajalla niin kuin viimeksi. Mä tykkäsin asua tässä nykyisessä perheessä tosi paljon enkä olisi enää halunnut vaihtaa, mutta eiköhän se uusi perhekin ole kiva. Facebookvakoilujeni ansiosta tiedän, että mulla tulee olemaan suunnilleen samanikäinen sisko, joka asuu kotona ja vähän vanhempi veli, joka opiskelee Florianópoliksessa sekä muutaman vuoden nuorempi sisko. Jos siis vakoilin oikein - varmistan tiedot sitten kun oikeasti olen siinä perheessä!

Perjantaina musta tulee iso tyttö ja me lähdetään viiden vaihtarin kesken juhlistamaan mun 18-vuotis- ja Alannan 19-vuotissynttäreitä Foz do Iguaçun kaupunkiin. Siellä on hotellihuone varattuna viikonlopuksi ja tarkoituksena olisi käydä viemässä Alanna katsomaan putouksia, kun se ei ole vielä päässyt siellä käymään, ja luultavasti Paraguaytakin, jos aikaa jää. Lisäksi Parque das aves eli lintupuisto ja shoppailua! 


Terveisiä Suomeen täältä toivottelee Riina kahdet housut, toppi, pitkähihainen, neulepaita, sukat ja villasukat päällä. Täällä on todellakin syksy. Jos haluatte tietää niin tällä hetkellä 17 astetta.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

bbff

Otsikko mukailee brassien nerokkuutta BB-televisio-ohjelman nimeämisessä. Sehän on täällä tietysti BBB, Big Brother Brasil. Mä ja mun vaihtaritytöt ollaan sitten joku brasilbestfriendsforever.

Me edelleen keksitään tyttöjen kanssa kaikenlaista tekemistä ainakin parina päivänä viikossa. En enää harmittele sitä, etten ole saanut brasilialaisia kavereita, koska samanhenkisiä ihmisiä ei vaan ole sattunut kohdalle. Ei sellaisia, joiden kanssa haluaisin nähdä vapaa-ajalla. En ole muutenkaan koskaan ollut kovin sosiaalinen ihminen ja usein vietän vapaa-aikaani mieluiten yksin kotona. Täältä oon kuitenkin löytänyt kaksi ihanaa kaveria, vaikka ne ei brasilialaisia olekaan!

Tällä viikolla me alettiin toteuttaa tärkeää to do-listaa ennen kotiinlähtöä. Tärkeimpänä missiona on löytää paras pão de queijo-mix (ihan vaan siksi, ettei açaíta pysty sellaisena jäädykkeenä tuomaan täältä mukanaan, nyyyyh) ja keskiviikkona oli ensimmäisen testin vuoro.

Tuomio: Liian taikinamainen rakenne, ei tarpeeksi juustoa! Kyllä nämä Suomessa korvikkeeksi kelpaisivat mutta metsästetään jotain parempaa...

Lisäksi me leivottiin Jeannen tuomalla reseptillä keksejä ja juotiin teetä. Vaihtareiden villi elämä taas!

Ja pitihän meidän tietysti kaupassa käydessä napata mukaan tämmöiset vanukkaatkin joihin heitettiin keksinpalasia mukaan, kun niitä oli kaikkia siistejä erilaisia! Juhlikaamme, mun kamera on vihdoin oppinut ottamaan lähikuvia, sillä oli aiemmin joku ongelma.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

yritättekö vihjailla mua päivittämään useammin



Sain jo varmaan viikko sitten kaksikin blogihaastetta/tunnustusta, ja nyt vihdoin muistin, että vieläkin ne odottaa tekemistään... Täältä pesee siis.
   
Sain tämän Saudacôes Do Brazil-blogin Lauralta. Muito obrigada!                                                     


Tunnuksen ohjeet ovat seuraavat:
                               Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnuksen sinulle
                              Valitse 5 ihanaa bloggaajaa (jolla on alle 200 lukijaa) ja kerro heille                   
                   jättämällä   kommentti heidän blogeihin. Näin autamme uusia bloggaajia ja ehkäpä  
                                                juuri sinä löydät uuden upean blogituttavuuden.


                                                 Haluan jakaa tunnuksen seuraaville bloggaajille: (jaan vaan neljälle)

Anni, mun paras kaveri Suomesta joka on vaihdossa Portugalissa. 
Sofia, mun luokkakaveri, joka on vaihdossa Argentiinassa.
Elina, vaihdossa Meksikossa ja toinen meiän kaupungin rotareiden kautta vaihtoon lähtenyt. Ei olla samalla luokalla, mutta samassa lukiossa kyllä!
Jasmin, myös mun kanssa samalla luokalla, vaihdossa Ecuadorissa.

Ajatelkaas ensi syksyä, kun me viisi hullua lattaria (lasketaan Annikin lattariksi, se on mun portugalinpuhumiskaveri kun noi muut kälättää espanjaa) pölähdetään lukiolle, tullaan liian lähelle ihmisiä ja ollaan järkyttävän kovaäänisiä. Varokaa vain!


Ja sitten haaste, jonka sain täältä. Sain saman haasteen vähän aikaa sitten, mutta kysymykset on eri ja nyt mun pitää vaan vaivata päätäni enemmän, että keksin 11 asiaa lisää itsestäni!


Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. 

4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, jolla on alle 200 lukijaa. 

5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 

6. Ei takaisin haastamista!


11 faktaa minusta

1. Suomessa lauloin koko ajan, mutta tänne tullessa se jäi. Nykyään, kun olen vaikka yksin kotona ja haluaisin laulaa, ei mieleen vaan tule yhtään kivaa kappaletta!

2. Moppaaminen on kaikista kauhein kotityö. 

3. Mieluisin kotitöistä on tiskaaminen. Täällä tiskataan kaikki astiat käsin ja vielä kuivataan erikseen sen jälkeen, mikä on kyllä aika tyhmää ajanhukkaa. Ja nää väittää, että "astianpesukoneesta vasta vaivaa onkin, kun se pitää ensin täyttää ja sitten vielä tyhjentää!".

4. Kertoisin tänne enemmän asioita, jos en tietäisi että mun äiti lukee tätä blogia salaa. Kiinni jäit!

5. En oo rikkonut yhtään rotareiden sääntöjä tän vuoden aikana. Vielä ehtii, vielä ehtii!

6. Rakastan pieniä lapsia.

7. Edelliseen liittyen, luen kymmeniä blogeja ja valtaosa niistä on vauvablogeja.

8. Mulla on tosi vähän kavereita, mutta en kaipaakaan enempää.

9. Paras tapa viettää vapaapäivää on laiskotella yksin kotona dataillen ja telkkaria katsoen.

10. En oo koskaan ollut kiinnostunut ruuanlaitosta, mutta viimeaikoina oon innostunut siitä ja oonkin jo keräillyt netistä paljon reseptejä kokeiltavaksi, kun taas rantaudun Suomeen.

11. En malta odottaa, että wilmaan tulee näkyviin ensi vuoden kurssitarjotin ja saan suunnitella lukkarit.


11 annettua kysymystä

1. Lempivuodenaikasi?
No kesähän se. Tosin nyt en malta odottaa kylmiä säitä, ja onkin ihanaa kun täällä Brasiliassa on tulossa talvi ja välillä saa jo käyttää farkkuja ja neuletta!

2. Suurin unelmasi?
Tulla äidiksi.

3. Tulevaisuudensuunnitelmia?
Ihan mahdottomasti matkustelua! Haluaisin kiertää Annin kanssa Eurooppaa ja sitten Brasiliaa, ja lähteä johonkin au pairiksi ja tekemään vapaaehtoistyötä...

4. Tärkein asia sinulle?
Tärkeää on paras ystävä ja perhe sekä sellaiset asiat arjessa, jotka tekevät elämästä mukavaa.

5. Minne haluaisit matkustaa?
Tällä hetkellä haluaisin kovasti Uruguaihin, sinne matkustelu polttelee samalla tavalla kuin vasta ansaitut kesätyörahat tilillä. Täältä Etelä-Brasiliasta kun ei olisi edes kovin pitkä matka sinne.

6. Oletko muuttanut koskaan?
Olen asunut kolmessa eri kaupungissa ja muuttanut muistaakseni kuusi kertaa.

7. Lempiaine koulussa?
Riippuu kurssista ja opettajasta. Viime vuonna lukiossa ainakin tykkäsin tosi paljon englannista, se oli niin leppoisaa ja helppoa. Täällä tykkään matikasta, vaikka mun ei tarvitsekaan kuin istua tunnilla opiskelematta mitään. Matikanopettaja on nimittäin ihan paras.

8. Harrastus vai kaverit?
Kaverit. Vaikka harrastus olisi kiva, musta on kamalaa, kun pitää lähteä kotoa ja raahautua johonkin.

9. Unelma-ammatti?
Haluaisin työskennellä lasten kanssa ja saada käyttää kielitaitoani. Katsotaan nyt, miten keksin ne tulevaisuudessa yhdistää.

10. Oletko koskaan lentänyt?
Ensimmäistä kertaa vasta kymmenenvuotiaana, mutta viime heinäkuussa lensin lyhyen ajan sisällä neljä kertaa ja nyt oon tietysti jo ihan ekspertti!

11. Oudoin tekemäsi juttu?
Apua, oon varmaan niin outo ettei tuu mitään erityistä mieleen! Lasketaanko mun pieniä, outoja pakkomielteitä? Telkkarin ja tietokoneen volumen pitää aina olla tasan 5, 10 tai 15 jne., mun huoneen ovea Suomessa pitää sulkemisen jälkeen vielä vetäistä niin, että se naksahtaa, tai muuten en saa mielenrauhaa. Ja mun parvekkeen ovenkahvan pitää olla suorassa.


Niin kuin viimeksikin, oon huono bloggari ja jätän tän haasteen näin puoleenväliin, en keksi omia kysymyksiä tai haasta ketään.

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Curitiba

Viime viikon torstaina me ajeltiin noin seitsemän tunnin matka (mutta kilometrejä oli ehkä viitisensataa) Paranán osavaltion pääkaupunkiin Curitibaan. Mun hostperheen 22-vuotias tyttö asuu ja opiskelee siellä. Tykkäsin kaupungista tosi paljon, vaikka olinkin ihan pyörällä päästäni kun se oli niin iso verrattuna mun pikku Toledoon, haha. Kylmäkin siellä oli, mutta siitä mä vaan nautin!

Perjantaina pai ja sisko Amanda vei mut näkemään paikkoja. Lauantaina shoppailin mãen ja siskon kanssa ostoskeskuksessa ja ostin Zarasta farkut ja neulepaidan. En oo ikinä käynyt Zarassa Suomessa, mutta Luxemburgissa olisin voinut ostaa koko kaupan tyhjäksi! Täällä sama juttu, mutta vaatteet oli kalliimpia joten pelkkien farkkujen ja neulepaidankin ostaminenkin kirpaisi. Ihana kuitenkin saada vähän uusia, tarpeellisia vaatteita kylmenevään säähän.
melkein mun siskon naapuriin rakennetaan stadionia, jossa pelataan ensi vuonna osa jalkapallon mm-kisojen peleistä!

katsokaa puita, SYKSY!

Jardim Botânico

Jardim Botânicossa kasvaa (jos muistan ihan oikein) kaikkia niitä kasveja, joita täällä on ennen luonnossa kasvanut. Osa niistä on nykyään häviämässä.
Ananakset kasvaa maassa niin kun perunat!
siis hyi kattokaa tota "heinäsirkkaa", se oli mun etusormen pituinen! noita asustelee kaikissa metsissä ja ne pitää hirmu kovaa siritystä iltaisin, mutta en oo ennen nähnyt niitä noin läheltä.
araucária-puu on paranán osavaltion symboli
en tiennyt että jotkut palmut tekee tämmösiä hedelmiä!
"Silmämuseo". Pitkäperjantaina toi oli tietysti kiinni, joten näyttelyä ei päästy katsomaan, mutta olihan rakennus mielenkiintoista katsottavaa ulkoapäinkin.



Oon tosi huono antamaan mitään turistivinkkejä tai kertomaan nähtävyyksistä, joten toivottavasti nää kuvat ilman sen kummempia selittelyitä riittää. Kotiin me tultiin sunnuntaina ja maanantaina oli jo koulua vaikka Suomessa se on aina pääsiäisenä vapaapäivä. Olin ihan katkera! Heh tosin meillähän oli viime viikon torstai vapaa myös mutta SILTI...