miksei mulla voi olla semmosta hienoo kännykkää joka ilmottaa aina ku saa sähköpostin

Rotarit on tänään päättänyt meiän vaihtareiden kohtalot. Mulle on nyt valittu vaihtomaa ja pääsen kyttäämään sähköpostia pahimmassa tapauksessa jopa seuraavat pari kuukautta kunnes joku vaivautuu vihdoin ystävällisesti tiedottamaan mulle mun tulevaisuudesta.

Kun kävin Helsingissä toisen täältä lähtevän vaihtarin kanssa tapaamassa piirin puheenjohtajaa, meille sanottiin että ne pitäis sen kokouksensa vasta 31.1. ja se onkin kai pidetty jo tänään. Mä olin aikonu elää ihan rauhassa vielä pari päivää ja ne oli mennyt vaihtamaan kokouspäiväänsä ilman mun lupaa! Mitä tää tämmönen oikein on.

Pääsenkö Italiaan, jonne on vaan yksi paikka ja jota ei viime vuonna edes täytetty, koska yhteistyö siellä päässä ei kai oikein toiminut? Sinne lähtö tulisi huomattavasti halvemmaksi kun Etelä-Amerikkaan, ei tarviis huolehtia rokotuksista eikä viisumista. Ja ah italian kieli! Haluisin niin oppia sen. Toisaalta Italiaan voi mennä helposti ja halvalla joskus myöhemminkin kun se ei oo niin kaukana.

Lähenkö ihan oikeesti Brasiliaan, niin kauas että se on pelkästään lentolippujen hinnan takia melkeinpä once in a lifetime-juttu? Rannat ja suurkaupungit, jalkapallo ja samba ja se lattarikulttuuri.. Näistä kolmestahan Brasilia on mulla aika varmasti se tuleva maa, sinne on niin paljon paikkoja.

Argentiinaan tuskin pääsen, mutta kyllä mä aika usein mietin, että mitä jos se oiskin bongattu mun maaksi sieltä kolmossijalta. Ei varmasti harmittaisi yhtään. En oikeestaan oo tutustunut Argentiinaan maana paljoakaan. Tunnettu tietysti ainakin jalkapallosta, tangosta ja bilekulttuurista. Unohtamatta taas lattaritunnelmaa.

Kun tiiän etten oo täällä ens vuonna, mulla ei oo yhtään motivaatiota ees suunnitella mitään tulevaisuuteen liittyvää (siis huoh jotkut wanhat en kuitenkaan sillon oo täällä kun kaikki kaverit panikoi että löytääkö itelleen parin :D) tai varsinkaan käydä koulua. Nyt alko taas koeviikko, onneks tää jakso on kohta ohi ja mun vikat jaksot on helpompia. Ens viikosta tulee kuitenki aikamoinen, kun en taas millään voinut alottaa ajoissa lukemaan. Tänään oon yrittäny kahlata hissan kirjaa suunnilleen kannesta kanteen, koe maanantaina ja ajattelin ettei tarvii muista kokeista vielä huolehtia kun seuraavaks on enkku, kattelis vaan sanoja kun hissa on paremmalla mallilla. Sitten huomasin kalenterista että mulla onki hissan jälkeen heti KEMIA ja sen jälkeen venäjä johon pitää tankata sanoja ja kielioppia oikein kunnolla. Ei olis voinu paljon pahemmin käydä.

Omapahan on vikani, nyt pitää vaan yrittää selvitä.

Me tehtiin meiän luokan (tai siis opintoryhmän mut se on tyhmä sana) kanssa loistavat ohjeet koeviikkoa varten:

-muista liikkua
-syö hyvin
-nuku hyvin- 8-9 h
-aloita ajoissa- lue jo, älä jätä kaikkea koeviikolle, vaan tee töitä jakson aikana, kertaa läksyt tunnin jälkeen, muista tukiopetus
-älä lue liian pitkään putkeen
-pidä hauskaa
-rentoudu
-anna itsellesi virheet anteeksi koeviikon jälkeenkin
-kertaa pääasioita
-keskity
-palkitse itsesi kun olet lukenut
-lue muistiinpanot

Tummensin ne jotka varmasti toteutan. Jee hyvä minä.

nyt mä haluun vaan olla

 Pitkän taistelun jälkeen sain eilen hakemuspaperit valmiiksi ja oli melkosen mahtava tunne kun nva lähti kotoa ne mukanaan! Se hakee niihin viimeset nimikirjotukset ja tuo takas mulle, mun pitää ottaa vielä kolme kopiota koko hakemuspinkasta (yli 20 sivua ainaki) ja lähettää Helsinkiin. Näiden hakemusten piti olla Helsingissä joulukuun loppuun mennessä ja mä oon nyt viikon myöhässä mut ilmeisesti mua ei silti olla heittämässä pois koko jutusta ;)

Nyt kun toi kauhukokemus on ohi nii en oikeestaan jaksais miettiä koko asiaa. Keskityn vähän aikaa vaan kouluun (jee) ja nautin ku on yks asia vähemmän stressattavaksi. Kirjottelen pikkuhiljaa semmosta superpitkää maratonipostausta koko hakuprosessista mut julkasen sen vasta joskus ku se on ajankohtasta esim. ens vuonna hakeville vaihtareille.

Ja nyt on alkanu hiipimään takas se oikee innostus vaihtovuodesta. Maatietoja voi alkaa ootella jo kuukauden päästä! Nyt oon alkanu toivoa taas enemmän että pääsisin Italiaan, koska sit ei tarviis käydä läpi kauheeta viisumihässäkkää ja tulishan se muutenki halvemmaks kun Brasilia tai Argentiina. Mut loppujen lopuks on ihan sama mihin meen, meenpähän kuitenki!

ihana ku on vihdoin lunta! mut kyl se silti sais kohta jo sulaa pois.

Olin eilen äitin kaa kaks tuntia zumbassa ja vitsit miten tyytyväinen oon itteeni, hehe! Siellä oli kaks eri ohjaajaa, toinen oli Chilestä ja se oli ihan paras! Ja kun aina parin kappaleen jälkeen vaihtu eri ohjaaja nii meni aika tosi nopeesti kun koko ajan oli erilaista.

Nyt ku oon tälleen taitavasti hyppiny aiheesta toiseen nii voin vielä lisätä yhen jutun sekaan. Vaihoin äitin ja isin kaa huoneita viime kesänä ja nyt puolen vuoden jälkeen oon totaalisesti kyllästyny lyömään mun päätä kattoon tässä tyhmässä huoneessa ja oon päättäny muuttaa takas mun omaan huoneeseen. Isin mielestä se ei oo yhtään hyvä idea ku se on saanu muutaman kerran pultata tän huoneen seiniin mun telkkaria ja hyllyjä sun muuta ja nyt ne pitäis repii irti... Mut no can do, kyllä se ties että mä vielä haluisin mun huoneen takas.

 Tässä tää mun nykynen huone pikasiivouksen jäljiltä.. paitsi kirjotuspöytä mut ei se mitään. Tossa nurkassa on mun sekalaisia neulomistöitä ja keskeneräsiä villasukkia ja semmonen kynttiläjuttu joka on vielä laittamatta seinälle.

 Tän huoneen ainoo hyvä puoli on just sopiva paikka mun kynsilakoille. Sen takia mua vaan epäilyttää huoneiden vaihtaminen, mihin mä sit laitan mun kynsilakat?? Ennen ne oli vessan kaapissa ihan kumollaan kaikki ja unohtuneina. Ehkä niille pitäis ostaa ihan oma hylly!

2012 kuulostaa kivemmalta ku 2011

Mulla oli kyllä aika huippuvuosi mut tästä vuodesta tulee paljon parempi! Tänä vuonna mä lähen vaihtoon!

Mun kuvasaldo eilisestä on surkee, varsinki ku vietin villin uudenvuoden kotona meiän perheen ja tuttujen kanssa. Mut meillä oli hyvää ruokaa, söin paljon ja tein onnistuneen ihanan kakun ja sain kehuja :))))))))

onepiecen tai jumpinin tai minkä lie päälle vetäsin takin ja olin oikein tyylikkäänä uuden vuoden kunniaksi.

Renneä jännitti, se ei ollu ennen saanu valvoa keskiyöhön asti ja kyseli "minkälaista se sit on kun vuosi vaihtuu?"

          Tässä mun loisto-otokset ilotulituksista.