loma

Viime viikko oli vapaata koulusta ja mä lähin siis mun perheessä Suomessa asuvan Gustavon perheen luo São Paulon osavaltioon, pieneen kaupunkiin nimeltä Andradina. Mun piti hommata rotareilta siihen lupa ja kaikkea, oli kiire ja stressasin siitä kauheesti ja ajattelin jo että ihan sama, ei mun sinne tarvii päästä lähtemään. Onneksi kaikki kuitenkin järjesty ja menin, koska mulla oli mahtava viikko!

- Sunnuntaina kun tulin orientaatioleiriltä kotiin, Gustavon vanhemmat Ivone ja Sergio, sisko Bruna ja meksikolainen vaihtarisisko Maria oli jo meillä oottelemassa mua.

- Ajettiin ensin siskon opiskelija-asuntoon Maringáan reilun kolmen tunnin päähän pariksi ekaksi päiväksi ja siitä jatkettiin vielä toiset kolme-neljä tuntia Andradinaan.

- Mä nautin kauheesti matkustamisesta joten automatkat ei todellakaan haitannu!

- Ekoina päivinä oli tosi kuuma (40° C), joten ainoo viilee paikka löytykin autosta kun perheen kotona ei ollut ilmastointia.

- Tuuletin onnellisena kun satoi vettä ja ilmat "viileni" vähän.

- Kävin forrótunnilla - semmosta perus paritanssia, ja vaikka aina parin vaihtuessa selitinkin sille paniikissa etten osaa tanssia niin silti oli tosi kivaa enkä mä sit lopulta mikään ylihuono ollukaan.

- Leivoin taas pullaa ja sain paljon kehuja!

- Kävin parikin kertaa elokuvissa - kerran Ivonen ja Marian kanssa ja toisen kerran isolla kaveriporukalla.

- Näin myös vähän Mato Grosso do Sulin osavaltiota ja valtavan Paraná-joen joka erottaa sen ja São Paulon osavaltion toisistaan.

- Söin paljon pizzaa, varmaan parasta mitä oon ikinä syönyt! Ihanan juustoista pizzaa aurinkokuivatuilla tomaateilla ja sitten makeaa brigadeiro- ja maitosuklaapizzaa.

- Tapasin perheen järjestämässä churrascossa tennisklubilla suomalaisen Vilman, jonka kanssa nähtiin viimeksi heinäkuussa kun oltiin kahdestaan viimeisinä monta tuntia lentokentällä odottamassa jatkolentoja São Paulosta kotikaupunkeihin. Kumpikaan meistä ei ollut tavannut sen jälkeen suomalaisia ja oli ihana kälättää koko päivä suomeksi.

- Pelasin lentopalloa hiekalla niin kun kuuluukin!

tän näkösessä katoksessa grillattiin kavereiden ja sukulaisten seurassa

siellä oli kunnon uima-altaatkin mutta oli sen verran "kylmä" päivä ettei huvittanu uida :D

ja luulin että oon tosi ruskettunu ja sit tuli tää meksikolainen :@

- Sain paljon uusia kavereita sekä Andradinasta että rotareiden viikonloppuna järjestämältä leiriltä, johon lähdin Marian ja toisen meksikovaihtarin, Edgarin kanssa.

- Olin ihan pyörryksissä kun kaikki leiriläiset kerääntyi ympärille kyselemään meistä vaihtareista.

- Tanssittiin hulluna leirin diskossa.

meksikolaiset Edgar ja Maria

- Maalailin kavereita sormiväreillä - jotkut oli ihan kokonaan maalin peitossa! Mä pysyttelin enimmäkseen siistinä ja aluksi vähän harmitti, mutta tuntui se siinä vaiheessa fiksulta päätökseltä kun montakymmentä tyttöä jonotti leiripaikan ainoaan kämäseen suihkuun.

- Otin päiväunet viltillä puun varjossa kolmen muun vaihtarin kanssa.

- Söin satamiljoonaa kertaa semmosessa kiloravintolassa/buffetruokapaikassa enkä nyt haluu nähä semmosta paikkaa pitkään aikaan, rupes todellakin tulemaan korvista ulos se samantyyppinen ruoka mitä niissä aina tarjoillaan :@

- Puhuin koko viikon portugalia koska Gustavon perhe ei osannut englantia! Ja osasin!

- Maria tutustutti mut Taylor Swiftin uuteen kappaleeseen I knew you were trouble ja sitä me sitten kuunneltiin putkeen koko ajan. Aina, kun tultiin kotiin jostain, Marian eka kommentti oli "I want to play the song now!" ja mä olin jo ehtiny ajatella samaa.

- Näin maailman söpöimpiä pikkusia apinoita Maringássa olevassa puistossa. Ja ton ei-yhtä-söpön liskon!

- Sain lahjaksi kahdet ihanat kengät Gustavon vanhempien kenkäkaupasta!

- Tulin yksin bussilla kotiin kuuden tunnin matkan ja selvisin hyvin!

Gustavon perhe ja kaikki uudet ihmiset joihin tutustuin oli hirmu ihania ja mulla jäi ikävä Andradinaan, toivottavasti pääsen sinne vielä tän vuoden aikana uudestaan!

orientaatioleiri

Heippa, mahtava viikonloppu on ohi ja nyt kirjoittelen täältä Gustavon siskon opiskelija-asuntolayksiöstä (pienin "asunto" mitä oon ikinä nähny! :D). Gustavon perhe haki mut tänne eilen heti kun olin tullut leiriltä kotiin ja huomenna ajetaan niiden kotikaupunkiin Andradinaan.

Mutta nyt siis tarinointia leiristä!

Okei alotin tän postauksen jo pari päivää sitten ja nyt tiistaina ollaan Andradinassa. Siitä lisää myöhemmin!

torstai 5.10.

Mun perhe vei meiät Toledovaihtarit Cascaveliin yhdeksi, josta bussi haki kyytiin - puolitoista tuntia myöhässä! Eli leiri alkoi heti kunnon brasilialaisella aikataululla = ei aikataulua. Unohtakaa aiempi postaus johon kirjoitin sähköpostissa tulleen ohjelman.

Bussi oli jo täynnä porukkaa muista kaupungeista. Meitä vaihtareita oli yhteensä n. 50. Siinä parin tunnin matkan aikana kyseltiin kaikilta sata kertaa "Where are you from?" ja matka meni tosi nopeasti.

 Hotelli oli jonkun rotarityypin omistama ja ihan mielettömän hieno. Taisi olla viiden tähden! Meiät oli jaettu huoneisiin sen mukaan, ettei samassa huoneessa ole samanmaalaisia (no, mä tosin oon piirin ainoa suomalainen) ja mä olin meksikolaisen tytön kanssa kahdestaan.

Illalla me mentiin syömään ravintolaan ja sitä ennen oli vaan vapaa-aikaa, joka tietysti käytettiin tossa pikkuruisessa uima-altaassa uiskenteluun. Illalla piti olla orientaatio-osuus, jossa kaikki esittelee itsensä portugaliksi ja ties mitä, mutta oltiin hotellilla vasta yhentoista jälkeen joten se vaan jätettiin pois!

perjantai 6.10.

Ihanan hotelliaamupalan jälkeen me lähettiin aamulla kymmenen aikaan sinne Iguassun putouksille! Oli tosi kuuma päivä, mutta putousten lähelle päästessä vesi onneksi viilensi mukavasti. Mä kuvailin ihan innoissani kaikkia vastaantulevia ötököitä ja vähän niitä putouksiakin, hahah. Perhosia siellä oli tosi paljon ja ne lenteli naamaa päin ja tuli istuskelemaan pään päälle.

Tiiän että nää kuvat on tosi fiksussa järjestyksessä ja hyvin aseteltu... Mun kärsivällisyys ei nyt vaan riitä!

Illalla me mentiin taas ravintolaan syömään ja sen jälkeen puhuttiin säännöistä vielä muistaakseni puolenyön jälkeen. Semmoiset aikataulut :D

lauantai 7.10.

Me lähettiin jo aamulla kaheksaksi Itaipuun, joka on iso, iso vesivoimala (en uskalla esittää enempää faktoja enkä jaksa googlata haha). Meille näytettiin ensin sen toiminnasta video ja sitten ajeltiin bussilla lähemmäs katsomaan tidididiiiii.... Isoa betonimuuria. Koko juttu oli pois toiminnasta. No, otettiin muutamat ryhmäkuvat ja jatkettin matkaa.

puolet meistä (taka-alalla) on jotain muuta porukkaa, ja me vaan juostiin niiden kanssa samaan kuvaan

kyllä sieltä vähän vettä tuli! jei.

ja sitten me löydettiin tämmönen kaveri, joka oli kuulemma vaarallinen!

 Itaipusta ajeltiin Paraguayhin, jossa me saatiin vapaa-aikaa shoppailuun. Manuel oli onnessaan kun sai puhua espanjaa (joo kirjotin eka meksikoa...) ja tietysti se sitten aina joutui meidän tulkiksi joka paikassa :D Enimmäkseen liikuttiin (oikeastaan koko leirin ajan) meiän kolmen toledovaihtarin lisäksi amerikkalaisen Nathanin kanssa, joka asuu Cascavelissa, ihan lähellä meitä siis!

 Kun me tultiin takas hotellille iltapäivällä, kaksi eri matkanjärjestäjää (Terra Brasil turismo ja Belo Brasil) kertoi meille retkistä, joita ne järjestää täällä Brasiliassa oleville vaihtareille ja sitten me saatiin valita äänestämällä, kumman kautta me halutaan matkustaa. Vaikka järjestöjen edustajat ei olleetkaan paikalla toistensa matkaesittelyissä, oli kyllä havaittavissa kunnon kilpailua! Me valittiin Belo Brasil ja nyt alan tutkailla eri matkavaihtoehtoja ja miettiä, miten saisin rahat kasaan että pääsisin jollekin niistä. Belolta voi myös ilmeisesti hakea jotain stipendiä, pitää ottaa siitä selvää.

Illalla me mentiin syömään ravintolaan, jossa oli tanssi- ja lauluesityksiä Perusta, Paraguaysta, Meksikosta, Brasiliasta jne. Kaikki ne oli hienoja, ja kun meksikomusiikin vuoro tuli, kaikki meiän meksikovaihtarit (olisikohan niitä ollut 12) ryntäsi lavan eteen riviin ja lauloi mukana - kaikki oikein sydämensä pohjasta kovaan ääneen ja joku alkoi itkeäkin. Ihanaa porukkaa!

sunnuntai 8.10.

Me heräiltiin jo kahdeksan jälkeen, vaikka aamupäivälle ei ollutkaan ohjelmaa, että ehdittiin rauhassa aamupalalle ja uima-altaalle ennen kuin huoneet piti luovuttaa yhdeltätoista ja lähdettiin vielä porukalla Subwayhin syömään ennen kotiinlähtöä.
 

Meillä oli siis superkiva viikonloppu, siitä saldona rotaritakissa kymmeniä uusia pinssejä, lompakossa paksu nippu vaihtareiden käyntikortteja, tuhat ja sata yhteiskuvaa koko porukasta (ja yhtä paljon niistä vesiputouksista), rusketusrajat ja rutkasti univelkaa.

reissuun

Rotaritakki, -paitoja ja pinssejä... Mihin ollaan matkalla?


Meiän 4640-piirillä on torstaista sunnuntaihin leiri Foz do Iguacun kaupungissa! Mä oon tässä illalla vasta pakkaillu ihan väsyneenä, koko iltapäivä meni taas vaihtarikavereiden ja litran pullataikinan seurassa. Sunnuntaina leirin jälkeen lähdenkin heti seuraavalle matkalle, meiän kotona Suomessa asuvan brassipojan perheen luo São Paulon osavaltioon, aika pieneen Andradina-nimiseen kaupunkiin. Sitä oon stressannut tässä viime päivät. Rotarit vaatii kaikenlaisia lupia eri suunnista, eikä kuitenkaan edelleenkään ole informoinut mua siitä, minkälainen lupa mun vanhempien pitää Suomesta kirjoittaa jne..... Tuntuu että musta on kauheasti vaivaa hostäitille kun se on soitellut rotareille ja ties kenelle ja auttanut järjestämään asioita. Mutta kyllä se tästä selviää ja nyt voin olla miettimättä koko lupajuttuja ton leirin ajan! Tässä leirin ohjelma, olisin laittanut myös portugalinkielisen version, mutta olisitte nauraneet mun suomennoksille :S eikä ne nytkään varmasti oo kovin fiksuja.


Me toledovaihtarit lähdetään huomenna mun hostperheen kyydillä Cascaveliin, josta bussi ottaa meidät kyytiin. Sama bussi hakee kaikki leirilletulijat, ekat haetaan jo kahdeksalta aamulla, me ollaan onneksi vikojen joukossa vasta puoli kahdelta iltapäivällä. Sitten ajellaan Foz do Iguacuun, asetutaan hotelliin ja laiskotellaan iltaan asti.

   20:00 - illallinen ravintolassa
   22:00 - illallinen loppuu

   22:15 - kokous "ice breaking"

   23:15 - kokous loppuu

   23:30 - nukkumaan
                                  

perjantai

07:00- aamupala

07:45 - vierailu Itaipussa (googlatkaa jos ette jaksa oottaa että selitän siitä kun oon tullu takas)

11:15 - Paraguay

12:00 - lounas

13:30 - Paraguay

15:30 - paluu hotellille

16:00 - välipala/kokous

18:00 - kokous loppuu

20:00 - illallinen ravintolassa

22:30 - paluu hotellille

23:30 - nukkumaan                          

lauantai

07:30 - aamupala

20:00 - illallinen Iguacun putouksilla

23:00 - paluu hotellille

00:00 - nukkumaan

sunnuntai

kotiinpaluu

Miten voi olla näin vaikeeta kääntää jotain suomeksi?? 

Mä palailen siis blogiin vasta luultavasti melkein kahden viikon päästä. Até mais!

viikko

sunnuntai 23.9.

Koko päivän käytin vaan laiskotteluun kotona, mutta mainitsemisen arvoista on lohi, jota sain illalla syödäkseni. Isi tekee aina kotona lohta ja vaikka tähän versioon heitettiinkin päälle tomaattia, sipulia ja oliiveja niin silti se maistui ihanan kotoisalta, varsinkin kun sen seuraksi vielä keitettiin perunoita! Olin niin onnellinen!

maanantai 24.9.

Skippasin reippaana lentopallon. Käytiin siskon kanssa kaupassa ostamassa vaahtokarkkeja, suklaata ja doce de leiteä eli fudgen tapaista karkkia, ja vaihtarikaverit Jeanne ja Manuel tuli meille kokkailemaan rocky roadia! Rocky roadia tehään vaan sulattamalla suklaata ja sen sekaan viskotaan vaahtokarkkeja, pähkinöitä ja mitä ikinä tulee mieleen. Jääkaappiin jähmettymään, leikataan paloiksi ja NAM! Pari vinkkiä:

- Me laitettiin reilusti corn flakes-muroja ja ne sopi uskomattoman hyvin!
- Rocky roadista tulee muutenkin niin makeeta että maitosuklaan sekaan kannattaa laittaa edes osaksi tummaa suklaata.
- TUOREKELMUA tai muuta vastaavaa sen vuuan pohjalle johon mössö laitetaan jähmettymään! Muuten se ei lähde irti sitten millään.
- Me ei jaksettu odottaa että suklaa on ihan kokonaan jähmettynyt ja syötiin se kun keskeltä oli vielä vähän sulaa, mutta niin se olikin just tosi, tosi hyvää!

Huono kun toi video on noin päin, mutta halusin tarjota teillekin samat naurut mitkä me saatiin taas kerran Manuelin ansiosta! Ette uskokaan miten hauskaa meillä on joka päivä.

olin ihan meksikolainen!

tiistai 25.9.

Koulupäivä tuntui ihan ylipitkältä (tiistait ja torstait mulla onkin aina iltakuuteen asti, mutta tää päivä oli ihan ennätyshidas!) ja lopulta kotiinpäästyä kuntoilin siskojen kanssa vähän aikaa ja hautauduin sitten viltin alle katsomaan Modernia perhettä netistä ja syömään voileipää - oon oppinu tekemään täällä kaikkia ihania leipiä, Suomessa en laittanu yleensä mitään leivän päälle!

keskiviikko 26.9.

Ruuan jälkeen puhuin Skypessä Suomeen. Kolmelta sain raahauduttua lentopalloon vaikka laiskottikin kovasti. Kun olin lähdössä sieltä kotiin, Manuel soitti ja kysyi, haluanko lähteä sen ja viime vuonna Taiwanissa vaihdossa olleen toledolaisen pojan kanssa tunnin päästä feirinhaan, "markkinoille", jotka täällä on joka keskiviikko. Pääsin kotiin ja Manuel ilmoittikin, että tulee jo kymmenen minuutin päästä :D Valitin vaan että "YOU CAN'T DO THAT TO A GIRL!", haha, mutta jotenkin sain itteni silti valmiiksi ajoissa!

Parin tunnin feirinhassa syöpöttelyn jälkeen lähdin kotiin ja suoraan siskojen mukana kaverille tilaamaan sushia ja katsomaan elokuvaa. Kyllä väsytti kun lopulta pääsin nukkumaan, mutta oli kiva päivä.

torstai 27.9.

Taas oli pitkä koulupäivä, eikä koko päivänä edes ollut oikein kunnon oppitunteja - en tosiaan tiedä miksi. Joka tapauksessa luokassa oli vaan puolet oppilaista ja toinen puoli ties missä. Suurin osa tunneista vaan juteltiin kavereiden kanssa tai katsottiin elokuvaa. Jeanne ei ollut koulussa, joten mä ja Manuel juoruiltiin keskenämme koko päivän ja naurettiin kippurassa muunmuassa sille, miten brassit lausuu:

- Wolverine, Batman ja Hulk "wolveriNI, bathimani, HUKI"
- rap = HAPI ja reggae = HEGI. Ei ihan heti ymmärretty, mistä musiikista puhuttiin!

Illalla lähdin siskon kanssa rotarikokoukseen. Se oli tällä kertaa jossain koululla, jossa esiteltiin erilaisia kursseja. joita siellä tarjotaan. Toisinsanoen kuljin kaksi ja puoli tuntia ympäri isoa rakennusta ihan väsyneenä enkä ymmärtänyt sanaakaan erilaisista teknologiakursseista ja "katsokaa, miten hienoja koneita meillä on, näin ne toimii!" -selityksistä. Ei ollut kovin mukavaa.

perjantai 28.9.

Leivottiin taas meillä vaihtariporukalla, tällä kertaa pullaa! Osan ajasta oli sähkötkin pois, mutta meillä oli hauskaa, kun yritettiin saada kaikki tehtyä kahden kännykän valon avulla. Ja korvapuusteista tuli ihan älyttömän hyviä, laitettiin nimittäin melkoisen reippaasti sokeria ja kanelia!

lauantai 29.9.

Melkein kellon ympäri nukutun yön jälkeen syötiin koko perhe yhdessä aamupalaa vielä puolenpäivän jälkeen. Kahden aikaan lähdin Manuelin kanssa etsimään pankkia, josta se voisi nostaa rahaa (lopulta ristiinrastiin keskustassa kävelyn jälkeen kysyttiin neuvoa ja pankki olikin ihan lähellä) ja nähtiin sitten Jeanne ostoskeskuksessa. Me haluttiin mennä katsomaan joku leffa, mutta melkein kaikki näytettiinkin vasta illalla. Vaihtoehtona oli vaan se Disneyn piirretty Urhea, jonka mä näin jo kerran. Mutta ei se haitannut! Meiän vaihtareiden lauantaiolotilaan sopi ihan hyvin lastenelokuva, ja naurettiin sille enemmän kuin oli tarpeenkaan.

Elokuvan jälkeen mentiin subwayhin syömään. Subin tilaaminen vieraalla kielellä oli vaikeaa Luxemburgissakin, eikä täällä yhtään helpompaa. Henkilökunta vaan naureskeli meille, vielä kun oltiin jo menty pöytään istumaan Manuelin kanssa ja Jeanne oli maksamassa, se huusi sieltä "Manuel, help! They want something from me!" :D

sunnuntai 30.9. 

Me lähdettiin koko perhe jo aamulla naapurikaupunkiin Rondoniin, jossa asuu enimmäkseen saksalaisia ihmisiä - tai jopa viidennessä sukupolvessa brasilialaisia, jotka ei ole ikinä edes käyneet Saksassa, mutta silti osaa puhua saksaa - juhlimaan jonkun tuttavan synttäreitä. Yhteensä siellä meni kahdeksan tuntia, syötiin aamupala, lounas ja vielä kakkukahvit. Mulle yritettiin aina puhua saksaa, kun oon vaalea, ja vähän alkoi tympimäänkin sen pelkän saksan kuuntelu. Tapasin kuitenkin Rondonissa vaihdossa olevan tytön (saksalainen sekin..) ja pojan, joka opiskelee Argentiinassa ja on viikon käymässä täällä Brasiliassa (ja sekin oli Saksasta :@), joten aika kului ihan kivasti.


Huh, meillä on ollut netti pois päältä monta kertaa viikonlopun aikana - hostisä laittaa sen pois kun siskojen pitää lukea kokeisiin - ja mua on ärsyttänyt ihan kamalasti tän postauksen kasaaminen, kun kuvilla oli jostain syystä kauheita latautumisongelmia, niin etten oo saanut tätä tehtyä valmiiksi silloin kun oon päässyt nettiin. Nyt vihdoin.