nyt mä haluun vaan olla

 Pitkän taistelun jälkeen sain eilen hakemuspaperit valmiiksi ja oli melkosen mahtava tunne kun nva lähti kotoa ne mukanaan! Se hakee niihin viimeset nimikirjotukset ja tuo takas mulle, mun pitää ottaa vielä kolme kopiota koko hakemuspinkasta (yli 20 sivua ainaki) ja lähettää Helsinkiin. Näiden hakemusten piti olla Helsingissä joulukuun loppuun mennessä ja mä oon nyt viikon myöhässä mut ilmeisesti mua ei silti olla heittämässä pois koko jutusta ;)

Nyt kun toi kauhukokemus on ohi nii en oikeestaan jaksais miettiä koko asiaa. Keskityn vähän aikaa vaan kouluun (jee) ja nautin ku on yks asia vähemmän stressattavaksi. Kirjottelen pikkuhiljaa semmosta superpitkää maratonipostausta koko hakuprosessista mut julkasen sen vasta joskus ku se on ajankohtasta esim. ens vuonna hakeville vaihtareille.

Ja nyt on alkanu hiipimään takas se oikee innostus vaihtovuodesta. Maatietoja voi alkaa ootella jo kuukauden päästä! Nyt oon alkanu toivoa taas enemmän että pääsisin Italiaan, koska sit ei tarviis käydä läpi kauheeta viisumihässäkkää ja tulishan se muutenki halvemmaks kun Brasilia tai Argentiina. Mut loppujen lopuks on ihan sama mihin meen, meenpähän kuitenki!

ihana ku on vihdoin lunta! mut kyl se silti sais kohta jo sulaa pois.

Olin eilen äitin kaa kaks tuntia zumbassa ja vitsit miten tyytyväinen oon itteeni, hehe! Siellä oli kaks eri ohjaajaa, toinen oli Chilestä ja se oli ihan paras! Ja kun aina parin kappaleen jälkeen vaihtu eri ohjaaja nii meni aika tosi nopeesti kun koko ajan oli erilaista.

Nyt ku oon tälleen taitavasti hyppiny aiheesta toiseen nii voin vielä lisätä yhen jutun sekaan. Vaihoin äitin ja isin kaa huoneita viime kesänä ja nyt puolen vuoden jälkeen oon totaalisesti kyllästyny lyömään mun päätä kattoon tässä tyhmässä huoneessa ja oon päättäny muuttaa takas mun omaan huoneeseen. Isin mielestä se ei oo yhtään hyvä idea ku se on saanu muutaman kerran pultata tän huoneen seiniin mun telkkaria ja hyllyjä sun muuta ja nyt ne pitäis repii irti... Mut no can do, kyllä se ties että mä vielä haluisin mun huoneen takas.

 Tässä tää mun nykynen huone pikasiivouksen jäljiltä.. paitsi kirjotuspöytä mut ei se mitään. Tossa nurkassa on mun sekalaisia neulomistöitä ja keskeneräsiä villasukkia ja semmonen kynttiläjuttu joka on vielä laittamatta seinälle.

 Tän huoneen ainoo hyvä puoli on just sopiva paikka mun kynsilakoille. Sen takia mua vaan epäilyttää huoneiden vaihtaminen, mihin mä sit laitan mun kynsilakat?? Ennen ne oli vessan kaapissa ihan kumollaan kaikki ja unohtuneina. Ehkä niille pitäis ostaa ihan oma hylly!

2012 kuulostaa kivemmalta ku 2011

Mulla oli kyllä aika huippuvuosi mut tästä vuodesta tulee paljon parempi! Tänä vuonna mä lähen vaihtoon!

Mun kuvasaldo eilisestä on surkee, varsinki ku vietin villin uudenvuoden kotona meiän perheen ja tuttujen kanssa. Mut meillä oli hyvää ruokaa, söin paljon ja tein onnistuneen ihanan kakun ja sain kehuja :))))))))

onepiecen tai jumpinin tai minkä lie päälle vetäsin takin ja olin oikein tyylikkäänä uuden vuoden kunniaksi.

Renneä jännitti, se ei ollu ennen saanu valvoa keskiyöhön asti ja kyseli "minkälaista se sit on kun vuosi vaihtuu?"

          Tässä mun loisto-otokset ilotulituksista.

ruuan yliannostustila

Oon hengissä vielä toistaseksi! Pari viime viikkoa on pitäny kauheeta kiirettä koulussa ja töissä ja aina kun pääsin kotiin nii iski kamala väsymys. Loma tuli just sopivasti, en olis jaksanu enää yhtään päivää.

Meiän joulu uhkasi katastrofaalisesti kaatua kokonaan kun pikkuveli oli sairaalassa, äiti ja mummo mahataudissa (sai sen äitin työpaikalta päiväkodista, mä olin siellä samana päivänä mutta MINÄ TAISTELIN, kuka nyt jouluna keksii tulla kipeeks!!) ja ne pari päivää ku olin vaan isin ja toisen pikkuveljen kanssa kotona oli tuskaa. Lopulta me sit jotenkin vielä saatiin kaikki pelastettua.

Mun hätäsesti napsimat kuvat ei oo kovin kummosia mut sentään muistin ottaa! Viime jouluna me unohdettiin ihan kokonaan kaiken hulinan keskellä kamera johonkin ja koko jouluaattona otettiin vaan muutama kuva. Tänä jouluna pidin huolta ettei käy niin. Ens vuonna en oo täällä, saa nähä miten sillon vietän joulua!

Tehtiin äärimmäisen kauniita ja samanlaisia karjalanpiirakoita..

Kannettiin lahjat keittiön kaappien päältä kuusen alle.

Mun kakusta tuli tosi hieno!

...mut ei siitä sen enempää. Leikkaamisen jälkeen se vähän levis.

Karjalanpaisti ja kinkku ei tietenkään ehtiny kypsyy päivällä nii syötiin vaan riisipuuroa ja kalaa sun muuta ja illalla vasta loput mut kävi se niinki, tuli syötyä enemmän!

Huomatkaa latvassa TONTTUHATTU koska latva oli maailman säälittävin ja meiän tähti meni viime vuonna rikki.

Oumaigaad sain oman läppärin!

ps Kuvat on sit tarkotuksella aika pieniä, niitä ei tarvii tarkastella lähempää! En osaa muokata ees punasia silmiä pois ja mulla on tässä koneella pelkkä Paint et rupee sit sillä taiteilemaan.. Ja muutenki kaikki hyppii ihan oudosti mut en saa niitä laitettuu oikein joten yrittäkää selvitä näin.

Sain pari kirjaa, pipon, huivin, villasukat, cd-soittimen (tai semmoset stereot ja kaiuttimet en oo kummonenkaa tekniikan ihmelapsi mut ne on SIISTIT), ihanan tietsikan hiiren josta mun pikkuveli huus kauhistuneena ku se oli paketissa "Saaks Riina munasuojat!", H&M 30e lahjakortin ja ennätysmäärän suklaata. Ja siitä perheestä jossa oon käyny paljon lapsenvahtina sain 50 euron lahjakortin S-ketjun kauppoihin :OOO

Remu sai plektrakaulakorun mut kun se oli tommosessa korukaupan rasiassa nii se sano ihan järkyttyneenä "Mä saan naimisiinmenosormuksen!"

Mut rakkaat nyt on joulu! Hyvää joulua kaikille ja nyt yritän päivitellä useemmin. Vaihtarihakemus tehään loppuun 2.1. ja sen jälkeen pitää vaan ootella maatietoja seuraavat viikot. Nyt vielä stressaan ja keksin joka päivä jotain uutta mitä vielä tarviisin siihen hakemuspinkkaan ja luulen etten ikinä saa sitä valmiiksi.

dont wake up, dont wake up!

Noni, kaikki rakkaat riiviöt taitaa vihdoin nukkua. Kun kolmen (yleensä neljän) pitäisi nukahtaa samaan huoneeseen niin se ei oo ihan helppoa. Yksi halusi nukkua lattialla, yksi valitti että samassa sängyssä nukkuvan veljen jalat kutittaa sitä, ja kun vihdoin luulin että kaikki on nukahtamassa niin neljävuotias tuli kysymään multa oonko koskaan nähnyt jotain lastenohjelmaa. Sanoin että en oo, se totesi "aijjaa, mä oon" ja lähti sitten takas nukkumaan. Oon nyt kai ihan luuseri ku en ollu nähny sitä.

Nyt pistän frendit pyörimään, eväänä on karkkipussi ja kaks omenaa. Ei voisi asiat enää paljon paremmin olla.

Eilen illalla kymmeneltä muhun iski inspiraatio, istuin koneelle ja kirjotin oman kirjeen jo ihan hyvään vaiheeseen! Etin jopa Riihimäen sivuilta vähän jotain suppeita tietoja teollisuudesta ja taloudesta. En kyllä aio panostaa niihin erityisesti, koska se kirje menee mun tulevalle kohdemaan klubille ja isäntäperheille ja tuskin ainakaan isäntäperheitä kiinnostaa lukea mitään enkunkielistä talousraporttia. Ne haluu tietää minkälainen mä oon ja mun kotikaupungin tiedot on pääasiassa sitä varten että ne saisi tietää, asunko suurkaupungissa vai metsän keskellä, kartanossa vai jossain sillan alla..

Tää postaus oli oikeestaan vaan harjotus kun tein tän meiän iPadilla. Meen illalla lapsenvahdiksi ja oon johonkin aamuyöhön asti niin voisin siellä sit kirjotella vielä jotain. Mulla ei oo tässä valokuvia enkä viitsi laittaa kun tää on oikeesti meiän vaarin ja meillä vaan lainassa, mutta osasin ottaa tämmösen huippukuvan ikkunan läpi tosta ihanasta lumimyrskystä. Salamaa en osannu ottaa pois mut EI SE MITÄÄN!