tiistai 14. toukokuuta 2013

toukokuu

Tulossa sekalainen pälätyspostaus viime viikkojen tärkeimmistä tapahtumista (eli niistä asioista joista mulla on kuvia). Uuteen perheeseen on nyt sopeuduttu ja arki rullaa. On kiva saada olla yksin kotona iltapäivisin, kun veli on koulussa ja vanhemmat töissä. Löysäilen vaan, nään kavereita sillon kun huvittaa enkä tee mitään ylimääräistä jos en jaksa. Viimeiset akkujen lataukset ennen karua palaamista Suomen arkeen, opiskeluun ja työntekoon

Vappupäivä oli helteinen. Tapasin uusia sukulaisia ensimmäistä kertaa ja syötiin hyvin. Munkkeja kyllä aion syödä ensi vuonna tämänkin vuoden edestä!



Yhtenä viikonloppuna kävin hostäitini kanssa tämän äidin luona. Vierailusta maaseudulla jäi mieleen päällimmäisenä se, kuinka hostmummo kertoi vihaisena naapurin tappaneen joskus läheisestä metsästä tulleen apinan. Ihan normaalia, apinoita takapihalla niin kuin Suomessa rusakoita.


açaí-puu!



Viime torstaina Alannan hostäiti järjesti meille vaihtareille tutustumiskierroksen valtavaan keittiöön, jossa valmistetaan ruokia julkisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Tosi hieno juttu brassien mielestä, meille suomalaisille ei niin kovinkaan erikoista. Mutta mekin saatiin siellä aamupala syödäksemme!
sämpylöiden tekoa

tyylikkäät
tää on jotain niin brasilialaista - mun vyötärönkorkuinen kattila täynnä riisiä!
pavuista erotellaan huonot pois

ei oikeesti mun silmät, toi ei oo normaalia
Me skipattiin koulu ton reissun takia ja päästiin kotiin jo kymmenen aikaan. Unohdin tietysti kotiavaimen kotiin ja kävin tyttöjen kanssa hakemassa mun hostäitin työpaikalta sen avaimen. Sillä vaan ei ollut avainta jolla saisi portin auki, joten kiipesin sen yli naapureiden katsellessa mua vihamielisesti!



















Yksi ilta Fe ihasteli mun rotaripaitaa ja sitten sillä olikin se jo päällä, naistenmalli vieläpä... Olisi pitänyt ostaa noita eri kokoisina!

Äitienpäivänä meille tuli sukulaisia kylään. Grillattiin isot kasat lihaa ja mä tein jälkiruuaksi suklaasitruunajuustokakun, suomiäitin lempparin! Mun hostäiti ehdotti että oisin kirjottanut tohon päälle hyvää äitinpäivää suomeksi, mutta huhhuh mikä sanahirviö, kallistuin sitten kuitenkin ton portugalinkielisen puoleen.
myöhemmin siitä tuli veljen nimikkokakku!
Siinä kunnon sekoitus kaikenlaista, nyt palailen takaisin kirjoittamaan edes vähän aktiivisemmin ja yritän olla enää pitämättä tämmösiä kahen viikon taukoja! Enää seitsemän viikkoa vaihtoa jäljellä, hurjaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti