jos lukemista kaipaatte

sunnuntai 5.8.2012

Aamupäivällä kävin mãen kanssa sen siskon luona ja siitä mentiin syömään tuttujen perheen kotiin. Nää kuulemma kokoontuu kerran kuussa vuorotellen jonkun kotiin (olisko kolme tai neljä perhettä) churrascoon eli grillaamaan. Oli mukava tunnelma, paljon porukkaa, tosin kaikki oli aikuisia ja sitten oli Dudan lisäksi ehkä siitä vuoden tai pari nuorempi tyttö. Kaikki oli kuitenkin tosi mukavia ja selitti portugaliksi vaikka mitä, varsinkin vanha, ihana mummo joka kävi monta kertaa pussailemassa mua otsaan, halailemassa ja selitti kuinka sulonen oon :D Koko touhusta selvisin ihan kunnialla kielen osalta! Nyökkäilin ja hymyilin ja vastailin "Sim, sim!" niin paljon ja lisäksi kaikki osasi jotenkin puhua mulle yksinkertaisesti että oikeastikin ymmärsin.

Huomasin, että miehet istu kaikki erikseen kauempana ja naiset juoruili keskenään. Ruokailun ajan kaikki oli yhdessä ja sen jälkeen palattiin samaan. Kummallista.

Illalla kävin mãen, Katian ja Dudan kanssa teatterissa. Toledossa on osavaltion toisiksi isoin teatteri Curitiban jälkeen ja tarkoituksena oli oikeastaan, että pääsisin nimenomaan näkemään sen teatterin. Ei se kyllä mun mielestä ollut mitenkään erityisen hieno tai iso, mutta tykkäsin esityksestä vaikka en edes ymmärtänyt, mistä se kertoi! Suurimmaksi osaksi se oli kuitenkin musiikkia ja tanssimista, joten sitä oli kiva seurata.

maanantai 6.8.2012

Aamulla kun menin kouluun, yläkerrassa istui sopivasti penkillä muutama kolmasluokkalainen, eli siis lukion viimeistä luokkaa käyvä oppilas. Ennen kun ehdin ruveta nössöilemään, menin siihen ja kysyin "Do you speak English?". Kaikki katsoi toisiaan ja pudisteli päitään... ahahah, sattuipa sopivasti! Sain kysyttyä portugaliksi, minkä ikäisiä ne oli ja kaikki oli 17 niin kun mäkin. Selitin vielä, etten puhu portugalia ja hipsin tunnille. Pitää tehdä taas joku kerta uudestaan näin. Yleensä vaan kolmosluokkalaiset on jotenkin niin tiiviisti keskenään jossain koulun pihan perimmäisessä nurkassa, ettei sinne uskalla mennä juttelemaan.

Illalla Fabiano ja Duda kokkaili pizzaa, niillä soi musiikit täysillä ja molemmat lauloi mukana. Kun menin syömään, molemmat oli mennyt uimaan vaikka oli jo pimeää. Ne söi sitten uima-altaassa pizzaa ja mä istuin siinä reunalla katsomassa tähtiä. Oli ihana tunnelma.

keskiviikko 8.8.2012

Meillä oli kotona ruokana kahta lasagnen tapaista ruokaa, toisessa oli lihaa ja toisessa kanaa. Niiden lisäksi oli riisiä JA perunaa. Ettei tulis pulaa hiilihydraateista.

Kävin iltapäivällä mãen kanssa markkinoilla (en muista portugaliksi), jotka täällä on joka keskiviikko. Söin tapiocan, myyjä laittoi kuumaan paistinpannuun tapiocajauhoa ja kauhoi siihen päälle kanaa, maissia, juustoa ja majoneesia. Siinä ajassa jauhosta paistui pehmeä kuori, joka taitettiin että kaikki täyte jäi sinne sisälle. Noita saa myös makeana, oli hyvää! ihan LOISTAVA selitys vai mitä

torstai 9.8.2012

Otin kouluun mukaan Sisu-pussin ja annoin luokkakavereille maistiaisia suomalaisesta herkusta. Voi niitä ilmeitä! Kaikki kävi sylkemässä pois, vaan kaksi poikaa urheasti imeskeli karkkeja hetken ja sitten nielaisi. Opettaja sanoi, että suomalainen tyttö yrittää tappaa koko luokan sen karkeilla. Mä olin kuulemma ihan hullu kun oikeesti tykkäsin niistä, ja multa vannotettiin moneen kertaan, että puhunko totta, onko ne mun mielestä oikeesti hyviä.

napsin tämmösiä iloisen värikkäitä kuvia kun tehtiin ryhmätyötä, ettei tää teksti olis ihan tylsää :D normaaleina arkipäivinä vaan ei tuu oikein otettua kameraa mukaan mihinkään

Ruokatauon jälkeen me mentiin saliin kattomaan leffaa parin muun luokan kanssa. Yhessä välissä pidettiin tauko ja kaikille jaettiin ilmaiseksi hattaraa. En tiiä, miksi meiän normaalina koulupäivänä pidettiin tommonen mutta oli mukavaa vaihtelua! 

Menin illalla mun rotariklubin counsellorin tai chairmanin (en tiiä kumman enkä tiiä mitä ne on suomeksi), sen vaimon ja kahen parikymppisen tytön mukana klubille syömään sunnuntaina olevan isänpäivän kunniaksi. Kukaan niistä ei puhunut paljon yhtään englantia, ja mulla tuli monta epätoivoista hetkeä kun en ymmärtänyt mitä ne kysyi multa. Usein ongelmat johtui vaan siitäkin, etten kuullut tai kysymys kysyttiin niin nopeasti, ja sitten, vaikka ymmärsinkin kysymyksen, en ehkä osannut vastata siihen portugaliksi :D Ruuan jälkeen pelattiin bingoa jossa oli palkintona lahjoja isille, ja siinä sain kyllä kunnon aivojumppaa kun se täti huusi numeroita ihan kamalan nopeaa tahtia. Nyt ainakin voin sanoa osaavani numerot portugaliksi!


perjantai 10.8.2012

Kaikille oppilaille jaettiin OPISKELIJOIDEN PÄIVÄN kunniaksi viivoittimet, suklaata ja tikkarit. Kaverit sanoi "tää on varmaan parempaa karkkia kun suomalainen!". Raukat, nyt niillä on ikuiset traumat suomalaisista karkeista. Ei ne usko kun sanon että Suomessa on hyviäkin karkkeja ja parasta suklaata, enkä halua todistaa sitä koska sillon joutuisin jakamaan niille mun arvokkaita suomieväitä. Haluun vedellä ne omaan nassuuni!

Luokkakaverit halusi oppia suomea ja opetin tietysti sen suomenkielen kauneimman lauseen, "haista v****"... Koko loppupäivän yksi poika huuteli sitä kaikille ja väitti ilosesti, että se tarkottaa hyvää huomenta. Opettajien kanssa se löi ylävitosia, kätteli ystävällisesti ja lausu noita kauniita sanoja. Tunnen itteni kauheeks :D

Viimesellä tunnilla oltiin atk-luokassa (osku oo ylpee musta) ja pojat leikki google kääntäjällä. Sain muunmuassa kuulla olevani VIILEÄ. Portugalin kielessäkin on sana legal, niin kuin englannissa cool. Suomeksi se vaan ei mene ihan niin!