orientaatioleiri

Heippa, mahtava viikonloppu on ohi ja nyt kirjoittelen täältä Gustavon siskon opiskelija-asuntolayksiöstä (pienin "asunto" mitä oon ikinä nähny! :D). Gustavon perhe haki mut tänne eilen heti kun olin tullut leiriltä kotiin ja huomenna ajetaan niiden kotikaupunkiin Andradinaan.

Mutta nyt siis tarinointia leiristä!

Okei alotin tän postauksen jo pari päivää sitten ja nyt tiistaina ollaan Andradinassa. Siitä lisää myöhemmin!

torstai 5.10.

Mun perhe vei meiät Toledovaihtarit Cascaveliin yhdeksi, josta bussi haki kyytiin - puolitoista tuntia myöhässä! Eli leiri alkoi heti kunnon brasilialaisella aikataululla = ei aikataulua. Unohtakaa aiempi postaus johon kirjoitin sähköpostissa tulleen ohjelman.

Bussi oli jo täynnä porukkaa muista kaupungeista. Meitä vaihtareita oli yhteensä n. 50. Siinä parin tunnin matkan aikana kyseltiin kaikilta sata kertaa "Where are you from?" ja matka meni tosi nopeasti.

 Hotelli oli jonkun rotarityypin omistama ja ihan mielettömän hieno. Taisi olla viiden tähden! Meiät oli jaettu huoneisiin sen mukaan, ettei samassa huoneessa ole samanmaalaisia (no, mä tosin oon piirin ainoa suomalainen) ja mä olin meksikolaisen tytön kanssa kahdestaan.

Illalla me mentiin syömään ravintolaan ja sitä ennen oli vaan vapaa-aikaa, joka tietysti käytettiin tossa pikkuruisessa uima-altaassa uiskenteluun. Illalla piti olla orientaatio-osuus, jossa kaikki esittelee itsensä portugaliksi ja ties mitä, mutta oltiin hotellilla vasta yhentoista jälkeen joten se vaan jätettiin pois!

perjantai 6.10.

Ihanan hotelliaamupalan jälkeen me lähettiin aamulla kymmenen aikaan sinne Iguassun putouksille! Oli tosi kuuma päivä, mutta putousten lähelle päästessä vesi onneksi viilensi mukavasti. Mä kuvailin ihan innoissani kaikkia vastaantulevia ötököitä ja vähän niitä putouksiakin, hahah. Perhosia siellä oli tosi paljon ja ne lenteli naamaa päin ja tuli istuskelemaan pään päälle.

Tiiän että nää kuvat on tosi fiksussa järjestyksessä ja hyvin aseteltu... Mun kärsivällisyys ei nyt vaan riitä!

Illalla me mentiin taas ravintolaan syömään ja sen jälkeen puhuttiin säännöistä vielä muistaakseni puolenyön jälkeen. Semmoiset aikataulut :D

lauantai 7.10.

Me lähettiin jo aamulla kaheksaksi Itaipuun, joka on iso, iso vesivoimala (en uskalla esittää enempää faktoja enkä jaksa googlata haha). Meille näytettiin ensin sen toiminnasta video ja sitten ajeltiin bussilla lähemmäs katsomaan tidididiiiii.... Isoa betonimuuria. Koko juttu oli pois toiminnasta. No, otettiin muutamat ryhmäkuvat ja jatkettin matkaa.

puolet meistä (taka-alalla) on jotain muuta porukkaa, ja me vaan juostiin niiden kanssa samaan kuvaan

kyllä sieltä vähän vettä tuli! jei.

ja sitten me löydettiin tämmönen kaveri, joka oli kuulemma vaarallinen!

 Itaipusta ajeltiin Paraguayhin, jossa me saatiin vapaa-aikaa shoppailuun. Manuel oli onnessaan kun sai puhua espanjaa (joo kirjotin eka meksikoa...) ja tietysti se sitten aina joutui meidän tulkiksi joka paikassa :D Enimmäkseen liikuttiin (oikeastaan koko leirin ajan) meiän kolmen toledovaihtarin lisäksi amerikkalaisen Nathanin kanssa, joka asuu Cascavelissa, ihan lähellä meitä siis!

 Kun me tultiin takas hotellille iltapäivällä, kaksi eri matkanjärjestäjää (Terra Brasil turismo ja Belo Brasil) kertoi meille retkistä, joita ne järjestää täällä Brasiliassa oleville vaihtareille ja sitten me saatiin valita äänestämällä, kumman kautta me halutaan matkustaa. Vaikka järjestöjen edustajat ei olleetkaan paikalla toistensa matkaesittelyissä, oli kyllä havaittavissa kunnon kilpailua! Me valittiin Belo Brasil ja nyt alan tutkailla eri matkavaihtoehtoja ja miettiä, miten saisin rahat kasaan että pääsisin jollekin niistä. Belolta voi myös ilmeisesti hakea jotain stipendiä, pitää ottaa siitä selvää.

Illalla me mentiin syömään ravintolaan, jossa oli tanssi- ja lauluesityksiä Perusta, Paraguaysta, Meksikosta, Brasiliasta jne. Kaikki ne oli hienoja, ja kun meksikomusiikin vuoro tuli, kaikki meiän meksikovaihtarit (olisikohan niitä ollut 12) ryntäsi lavan eteen riviin ja lauloi mukana - kaikki oikein sydämensä pohjasta kovaan ääneen ja joku alkoi itkeäkin. Ihanaa porukkaa!

sunnuntai 8.10.

Me heräiltiin jo kahdeksan jälkeen, vaikka aamupäivälle ei ollutkaan ohjelmaa, että ehdittiin rauhassa aamupalalle ja uima-altaalle ennen kuin huoneet piti luovuttaa yhdeltätoista ja lähdettiin vielä porukalla Subwayhin syömään ennen kotiinlähtöä.
 

Meillä oli siis superkiva viikonloppu, siitä saldona rotaritakissa kymmeniä uusia pinssejä, lompakossa paksu nippu vaihtareiden käyntikortteja, tuhat ja sata yhteiskuvaa koko porukasta (ja yhtä paljon niistä vesiputouksista), rusketusrajat ja rutkasti univelkaa.